Sydämellinen päivä

Tässä taas tyypillinen tarina eli kirjoittelen jostain asiasta x postauksen ja innostun siitä itse. Oli noiden Olivia Rougen mekkojen jälkeen pakko käydä möyhäämässä kesähameiden joukosta Monalta synttärilahjaksi saamani sydänhamonen.

Työpukeutumiseni on kyllä suhteellisen skitsoa, yhtenä päivä olen kunnon neitihelmoilla, seuraavana rönttäfarkuilla ja teepparilla, ja joskus liihottelen käytävillä mustissa taiteilijakaavuissa. Luojan kiitos en ole asiakkaiden kanssa tekemisissä, joten se on se ja sama vaikka ylläni olisi jätesäkki. Jää tilaa sille rakastamalleni fiilispukeutumiselle. Tekisin aivan varmasti hidasta kuolemaa paikassa, missä pukeutuminen olisi tiukasti säädeltyä esimerkiksi työunivormulla.

nn7

nn6

Pertti Palmrothin täydelliset lakerikengät pelastin talvella liikkeen loppuunmyynnistä mega-aleista. Ihana myyjätyttö tosin joutui tilaamaan ne minulle Helsingin liikkeestä, koska Tampereella ei ollut kyseistä mallia saatavilla. Alkoi jo vähän jännittää Palmrothin konkurssiuutisointien kanssa, että onnistunko nappaamaan mustaa mallia lainkaan. But I did it!!!

nn3

Vähän sai vielä kaduilla väistellä lumisia kohtia, mutta jännitystä työmatkaan ;)

Tuujokevätuujo! Ihanat kenkäni haluavat ulos!

Seuraavaan juttuun
Seuraavaan juttuun

Kaikki lempivärini

Ilmastoidut kengät eli viime kesän Vagabondit saivat kunnian olla vaihdokkaina Perteilleni tänään päivällä. Nahkakenkien pitää antaa hengähtää välillä. Oli punainen fiilinki.

h5

h6

Silkki, tuo ihana materiaali. Hilfiger Denimin silkkimekko on mahtava kapistus pellavavaatteiden rinnalla näillä helteillä. Lisäksi sen voi heittää (näköjään, vahingossa testattu) huoletta pesukoneeseen eli helppo huoltaakin vielä.

h4

Mustapunainen asu vaihtui töiden jälkeen valkoiseen, kun otettiin Heidin kanssa nokka kohti Laukontoria. Laiturilla käytiin mielenkiintoinen keskustelu, kun minä luulin että tänään on keskiviikko ja myös Heidi oli päivistä sekaisin, äitityslomalla ei paljon päivät kiinnosta. Jouduttiin tarkistamaan kännykästä oikea päivä! Olen todellakin heittänyt jo lomamoodille vaikka vielä olisi 2 vkoa töitä jäljellä.

h2

h3

Sain sitten tänään hankittua toisenkin kengännauhan :D ei vitsi kyllä hävettää vieläkin tuo oikosulku. Kaikenlaista.

Koru on syntymäpäivälahja ystävältä ja siinä alla kesäiset kynnet by Lumene. Taidan jatkaa Muukalaisen lukemista ja heittää sohvalle selälleni. Ah tätä joutenoloa kun ei ole pakko hötkyillä mihinkään.

h1

h7

Seuraavaan juttuun

Pellavapäivä

Miira hoputti minua hakemaan Putiikista liikkeen oman M&M -malliston pellavavaatteen ja onneksi sain eilen aikaiseksi, oli nimittäin viimeinen kokoani rekillä tätä mallia ja väriä. Mietin pitkään ylisuloisen vaaleanpunaisen ja tämän luonnollisen beigen välillä, mutta totesin että kaikki värikkäät kenkäni ja laukkuni pukevat beigeä paremmin.

g3

Mekko – M&M Design (saatu)

Kengät – Pertti Palmroth

Laukku – Minna Parikka Maxine

g4

Mietin hetken aamulla onko röyhelökaulus liian juhlava arkeen, mutta höpönpöpön ole ennenkään erotellut juhla- ja arkivaatteita. Hyvin meni töissä ja kaupungilla. Eipä olisi voinut enää vilpoisempaa mekkoa tälle helteelle pukea :)

g2

g1

Ja ennenkuin teillä tulee korvista ulos tämä kenkähöpötykseni, niin vilautan vielä viimeisintä neroleimaustani. Kävin Kauppahallissa ostamassa punaista satiininauhaa kenkiini ja löysin lisäksi ihanaa mintunvihreää nauhaa. Tosin ilmeisesti sain lounaalla jonkun hellehalvauksen, kun fiksuna tyttönä ostin YHDEN nauhan kumpaakin väriä. Niina hei, sinulla on kaksi jalkaa joissa molemmissa on kenkä, tekee yhteensä kaksi kenkää. Luoja. Että eikun huomenna sitten hakemaan nauhoille parit. Blondin voi värjätä piiloon, mutta tekoäly on tekoäly :D

Seuraavaan juttuun

Koeajolla

Ensimmäinen päivä takana uusilla Palmrotheilla, eikä rakon rakkoa. Erittäin lupaavaa. Olen vain hieman vauhkona valkoisen värin kanssa, minun tuurillani mustekynä räjähtää kenkien päällä tai muuta yhtä todennäköistä. Siinä ei paljon suoja-aineet enää auta. Tässä on syy, miksi minun ei kannata ostaa mitään kallista, saan harmaita hiuksia pohtiessani kuinka monella eri tapaa voi tuhota asian :D

Päivän virallinen huokaus. Tuuli. Joudunko lopultakin hankkimaan ne vihoviimeiset kapistukset eli pyöräilyhousut?! Nainen ahdingossa.

e12

Kengät pääsivät ulos punasävyisen ruutumekon kanssa (vanha, eBay) ja kyllä, ne ovat ihanat mekon parina. Sellainen Niina hyväksyy -leima tähän näin *stamp*.

e9

e11

e10

Miettikää noihin punaisia nauhoja, aiai! Herkut!

Ps. tämä on se päivä, kun olen virallisesti kateellinen kaikille jotka asuvat maalla ja kenellä on takapiha, omenapuita ja viltti siellä niin kivasti levitettynä. Tukehtukaa onneenne :D

Seuraavaan juttuun

Taikakengät

Hyvin te arvasitte, the kävelykengät jotka eilen kävin vihdoin hankkimassa, ovat Pertti Palmrothit. 170 euron hinta hieman hidasti tätä prosessia, ei viitsinyt ihan hetken mielijohteesta marssia kauppaan. Toisaalta Made in Finlandista mielellään maksaakin, Palmrothit valmistetaan kotoisasti Tampereella. On nääs ehdat tamperelaiskengät käsissä ny.

En voi kieltää, etteikö Palmrothit ole mielestäni aina olleet tylsiä tätikenkiä, mutta nyt käännän iloisesti takkini. My baby love, voiko suloisempia kävelykenkiä enää olla! Olo on kuin Liisalla Ihmemaassa ihastellessani nauhakaunokaisiani.

pertti palmrothe4Kirjoittelin taannoin täällä blogissakin hämmennyksestäni, kun eksyin Palmrothin etusivulle ja zoomasin upeisiin kävelykenkiin. Rakastuin tulisesti käveltäviin kenkiin, jotka eivät ole edes vähäisessä määrin rumat tai tylsät. Ja ne sopivat erinomaisesti mekkojen pariksi. Jeps, ei vieläkään goretexejä tai eräjormasandaaleja minulle kiitos vaan :D

Olin ensin ajatellut niitä edellisen linkin takaa heti ensimmäisenä näkyviä mustavalkoisia herrainkenkiä, mutta Palmrothin myyjä kertoi että niitä ei ollut vissiin yksikään sisäänostaja ottanut valikoimaan. Että niitä ei siten ole saatavilla lainkaan. Siis what the hell, ne olisivat ensimmäiset kengät jotka sisäänostajana ottaisin valikoimaan! Olisin ilmeisesti huono sisäänostaja. Kyseistä herrainkenkää oli kuitenkin kokomustana hyllyssä ja lähitarkastelussa selvisi, että niissä oli ronskimpi pohja kuin siroissa valkoisissa. Valkoinen malli muuttui nopeasti ykkössuosikikseni eikä sisäänostajien tylsyys enää harmittanut yhtään.

Sitten oli vielä viimeinen päätös tehtävänä, haluanko kiiltonahkaisena vai mattana. Hämmentävää kyllä päädyin kassalle mattanahkaisten kanssa. Niissä vain oli sitä jotain. Siroutta, sadunomaisuutta ja taikaa. Minun kenkäni.

Paketissa tuli mukana sekä perusnauhat että nuo kuvissa olevat satiiniset, vaikea varmaan arvata kummat nyöritin kiinni. Aion hakea kangaskaupasta vielä mustaa ja punaista satiininauhaa, että saan halutessani vähän väriä mukaan. Pitkän ajan suunnitelma on värjäyttää tuo kärkiosa ja sivut punaiseksi tai mustaksi, sitten kun valkoinen nahka on tarpeeksi kärsinyt käytössä. En tosin tiedä onko tuo mahdollista, mutta se on sitten sen ajan ongelma.

Että nyt sitten katsotaan, ovatko Palmrothit niin ylivoimaisen mukavat kuin sanotaan. Ensin tosin sisäänajokausi että muokataan nahkakengät omaan jalkaan sopivaksi ja kesälomareissulla Lontoossa katsotaan sitten se kävelymukavuus.

Seuraavaan juttuun