Munkkia, simaa ja mekkoja

Koska Sakun käsi tatskattiin maanantaina loppuun, meidän osalta kreisibailut kaupungilla jäi väliin. Ja muutenkin, eilinen keli ei juuri houkutellut ulos. Mutta onneksi ihania tyyppejä tuli sitten meille. Tilanne oli täysin vahinko, mutta sattumalta sekä minulla että siskollani oli Olivia Rouge -mekko yllä, joten tuupattiin arvon ompelijatar iloisten asiakkaidensa keskelle. Minä sydän sydänmekkoni!

x3huhti13

x4huhti13

x2huhti13

x5huhti13

Pretty Girls making Ugly Faces. Paitsi että minä näytän pitkälti aina tuolta, kun innostun tai selitän jotain innoissani. Normipäivä.

x1huhti13

Oliko kiva vappuaatto? Tampereella perinteisesti varsinaiset kekkerit ovat aina aattona, kun vissiin helsinkiläiset kerääntyvät skumppailemaan vasta tänään? Teekkarit täällä toki jatkavat varmasti vielä viikon, mutta niitä ei lasketa.

Seuraavaan juttuun
Seuraavaan juttuun

Kevättuulia mekkorintamalla

Hulmuhelmoistaan tunnettu ystäväni Olivia Rouge oli laittanut taas kerran saumurin surisemaan ja ihanat naiset korkkareihin, lopputuloksena kevään iloisin Vacation Vixens -mallisto meille mekkodiggareille. Viikko alkaa takuuvarmasti hyvin, jos se alkaa värikkäillä mekoilla, joten tässä tulee, värikkäitä mekkoja.

o-r-3

o-r_2

Tuo sitruunakuosi on mielettömän raikkaan näköinen, kunnon Neiti Kesäheinä. Ihan pikku hetki enää ja voi siirtyä kokonaan pikkukenkiin ja hulmumekkoihin, mahtavaa!

O-r_1

Knoppitieto minusta ja Olivia Rougesta. Tapasimme ensimmäisen kerran vuonna 2009, kun Miss Rouge kävi veivaamassa burleskishown minun polttareissani. Meille tapahtui joku instant girl bonding (sen jälkeen kun olin selvinnyt yllätyksestä ja fanitusjännityksestäni) ja hetipian tuon kohtaamisen jälkeen me ystävystyimme oikeassa elämässä. Ensi syksynä itken vuolaasti edustan hillitysti tuon punapään morsiusneitona. Joskus käy niin, että jonkun ihmisen kanssa osuu (huono) huumorintaju kohdilleen ja ystävyysrattaat pyörähtävät käyntiin.

Seuraavaan juttuun

Ystävänpäivän sydänöverit

Ei varmaan tarvitse enää erikseen kertoa kuinka paljon rakastan sydämiä. Mutta kerron kuitenkin. Sydän on lempparikuvioni. Ja mikäs sen parempi hetki vetää sydänöverit kuin ystävänpäivä, saa lähteä lapasesta ihan  luvan kanssa! 14.2. lienee ainoa päivä kun minua ei pidettäisi täytenä hulluna, jos vaikka kokoaisin kaapistani seuraavat osaset yhteen. Tai sitten pidettäisiin, mutta ei se silti menoa hidasta.

Minna Parikan Ginger -laukku, pure love.

Olivia Rougen sydänkuosinen mekko, yksi kaikkien aikojen suosikkimekkojani.

Minna Parikan valkoiset Raquelit. Raquel on Parikan kengistä minulle se ikuinen ykkönen, toivottavasti se ei ikinä poistu valikoimista. Ajattelin kerätä ennen omia monttubileitäni kunnon värisuoran :D Minut voi sitten haudata kenkien kanssa. (Sori ystäväni Maija, joudun lisäämään testamenttini ”kaikki kenkäni voi luovuttaa Maijalle” -osuuteen pienen poikkeuksen.)

Sydänkoristeinen tyllipanta. No voiko olla enää söpömpi! Harmi vaan että tämä näytti mustan tukan kanssa aika paljon paremmalta kuin vaalean.

Romanttisten hautapuheiden jälkeen onkin sitten aika kysäistä että nappaako ystävänpäivä vai onko ihan turhaa vouhotusta? Järkkäättekö ystäville ja rakkaille jotain spesiaalia huomenna?

Seuraavaan juttuun

Diner Girl

Josko vilauttaisin päivän mekkoakin, kun kengät näkyivät jo aamulla. Tänään oli överikellohelmafiilis, joten mitäpä sitä vastaan taistelemaan. Olivia Rougen kustomina minulle tekemä mekkonen sopi helmapäivään mitä parhaiten. Mekossani on normimalleja lyhyempi helma, eli se ei periaatteessa ole ihan niin fiftari, paitsi jos sen kuvaa American Dinerissa :D

olivia rouge

Kerran vielä, tunteella, Raquelit <3

 

Päivä kerrallaan korkkarien kanssa ;)

Seuraavaan juttuun

Siskon tyyliä

Koska minulla on uskomattoman sievä pikkulisko, ajattelin että laitetaan välillä vähän muidenkin tyyliä kuin vain minun. Tai no, meissä tosin saattaa olla jotain samaa ;)

Sisko rakastaa Olivia Rougen mekkoja ihan yli kaiken, punapää ei haluaisi muita käyttääkään. Eikä ihme, mekkomalli pukee kurvitarta ylivoimaisesti parhaiten. Kellohelmainnostus lähti viime joulusta, kun teetin juniorille joululahjaksi Olivian mittatilausmekon.

Perheen naisten yhteinen ongelma, jatkuvasti ylikasvanut otsis.

 

On ollut hauska seurata pikkusiskon tyylikehitystä lapsesta aikuiseksi, hänellä on vaiheita hopparista ladyyn. Eli ihan samaa leikkiä tyylin ja ulkonäön kanssa kuin minullakin. Ehkä se on sukuvika, kun suksi luistaa vähän överisti hahha! Nimimerkillä: muistelen vieläkin isäni vanhoja valokuvia, missä nuorella herralla on yllään pantterikuvioinen liivi ja joku stetsonin tapainen hattu! 70-luvulla oli hurjaa :D

Seuraavaan juttuun