Kenkäpettymys

Huivit ovat maailman kätevin keino peittää epämääräiset nutturasykeröt eli niiden päivien hiukset, kun ei ehdi tai jaksa tehdä kuontalonsa eteen mitään. Tämä punainen vintagehuivi on kirppislöytö, kuten lähes kaikki huivini. Nykyään ei taida olla oikein markkinoita näille pienille asustehuiveille (paitsi 80+ ikäluokassa) joten ihmiset kärräävät niitä kirppiksille minun ilokseni :D

c2elok15

Laitoin pitkästä aikaa housut jalkaan, tuollaiset kapeat pillipunttiset pökät ovat ihan jees jos tietää pääsevänsä kyykkimään ja säätämään vauhdikkaan 1-vuotiaan kanssa julkisella paikalla. Ei ole vaaraana minkään sortin vilautus. Ivana Helsingin tunika on saatu blogin kautta.

Kengät Lola Ramona. Mieheni jostain syystä tykkää näistä kengistä vaikka normaalisti se ei huomaa tuollaisia asioita pätkääkään :D

c5_1elok15

c3elok15

c1elok15

c4elok15

Siihen kenkäpettymykseen. Nämä Lola Ramonan kengät ovat toisen käden löytö, eikä tullut edes mieleeni tarkistaa myyjältä ovatko kengät nahkaa sillä oletin ilman muuta kyseisen merkin kenkien olevan nahkaa. Eipä auta olettaa, sillä näissä kengissä nahkaa on vain sisäpuoli, pinta ja nilkkaremmi on keinonahkaa. Mistä lähtien Lola Ramona on tehnyt keinonahkakenkiä vai onko minulle osunut aina säkällä ne nahkaversiot?

Ei tuo nyt maailmanloppu ole, mutta mielenkiinnolla odotan miten kauan tämä kenkäpari kestää käytössä. Mutta tiedoksi muille kyseisen kenkämerkin faneille että tarkistakaa aina materiaali, jos sillä on teille merkitystä. Erityisesti nilkkaremmille odotan käyvän huonosti, sillä ne joutuvat kovalle kulutukselle solkikohdasta.

Seuraavaan juttuun

Lempivaatteiden käyttökriisi

Voisin oikeastaan pukeutua vaikka joka päivä tähän Ivana Helsingin Provinssi -87 -malliston Henna-mekkoon. Materiaalina vilpoinen viskoosi, mekossa taskut ja upea tulppaanikuosi, siinä niitä avainasioita minun kohdallani. Olen tosin edelleen tämän mekon kanssa kahden vaiheilla pidänkö sitä juhlamekkona vai arkimekkona. Jotenkin tuntuu siltä että hienompia mekkoja ei raaskisi arkisin käyttää (ettei ne kulu), mutta samalla ymmärrän tuon ajatuksen älyttömyyden. Vaatteet ovat käyttöä varten, ei niistä ole mitään iloa jos ne roikkuvat käyttämättöminä vaatekaapissa vaikka olisivat kuinka hienoja.

y20west15

y16west15

y18west15

y19west15

Kenkinä Minna Parikan Mimosat joiden kanssa otin pienen riskin sillä sateen mahdollisuus oli olemassa. Mutta aina voi hätätapauksessa ottaa käyttöön paljaat varpaat :D

y17west15

Onko muilla tätä samaa (1st world) ongelmaa että lempivaatteitaan ei muka raaskisi käyttää? Tämä sama juttu nousee välillä esiin myös kenkien kohdalla, mutta ne olen jo ihan muutamaa hassua paria luukuun ottamatta leimannut kuluviksi käyttötuotteiksi. Niitä voi, saa ja kuuluu käyttää niin paljon kuin ikinä mahdollista. Mekkojen kohdalla en ole vielä ihan niin pitkällä.

Burgereita ja flamingoja

Viime viikolla poiketessani Helsingissä palaveeraamassa, sain samalla koko päivän ihan vain itselleni sillä Sakulla oli vapaapäivä (oli kotona Annin kanssa). Olen tainnut viimeksi viettää sellaista aikaa vuosi sitten, ennen Annin syntymää. Yksin-aikaa siis, että ei ole pakko tehdä koko päivänä yhtään mitään, eikä nähdä ketään. Viikonloput vietetään tottakai koko perheen voimin. Oli todella piristävää kävellä eli eksyä Helsingin kaduille aurinkoisena kesäpäivänä. Se eksyminenkään ei haitannut sillä ei ollut kiire mihinkään. Yritin löytää Eiranrannasta Viiskulmaan eikä se mennyt ihan putkeen, sillä suuntavaistoni on nolla. Itseasiassa se on huonompi kuin nolla, se on lähellä katastrofia joka kerta jos minun pitää löytää jonnekin itsekseni. Olen joka päivä kiitollinen navigaattorista.

Eiranrantaan minut kuitenkin johdatettiin lounaalle, siis ennen tätä eksymisepisodia. Lounaspaikaksi oli valittu Birgitta, joka oli minulle täysin uusi tuttavuus. Se oli niin täydellinen aurinkoisen päivän ravintolavalinta kuin olla voi, niin maiseman kuin safkan puolesta. Sopii erityisesti kauniiden päivien lounaspaikaksi, sillä melkein kaikki pöydät ovat ulkona terassilla.

z23touko15

z25touko15

z22touko15

z24touko15

z21touko15

Birgitasta minun oli tarkoitus siirtyä sujuvasti Viiskulmaan ja etsiä Mustahöyhen, mutta se veikin odotettua kauemmin. Lisäksi kävelin vielä putiikin näyteikkunan ohi ihan sujuvasti, kunnes heräsin että hetkinen, sen piti olla jo. Höyhen muutti krunikasta Viiskulmaan, ja minulla oli akuutti tarve hiushörhelölle joten sinne siis. Jos tämä asustekauppa ei ole tuttu, niin suosittelen tutustumaan. Huikeimmat asusteet ja kreiseimmät hatut. Paljon Kirsi Nisosen tuotteita, ja niiden perässä sinne meninkin.

z16touko15

z19touko15

z20touko15

z18touko15

z14touko15

z15touko15

z17touko15

Otan kuvan uudesta pinkistä hiushörselöstäni sitten kun tukkani on sen näköinen että sitä kehtaa vilauttaa kuvissa hörselön kanssa, palataan siispä tähän.

Olin päättänyt jo etukäteen että yksin-päivän kunniaksi törsään Ivana Helsingin myymälässä johonkin täydelliseen mekkoon. Sekä Muumit- että Provinssi87 -mallistot vetivät puoleensa seireenien lailla, mutta päätöksen tekemistä helpotti kovasti että juuri se punavalkoinen muumimekko mitä olin kuolannut catwalk-kuvissa ei ollut päässyt tuotantoon. En voi käsittää miksei, se oli ihan täydellinen. Hulmuhelmainen Henna oli se toinen vaihtoehtoni, vaikka sovitinkin kaikki mahdolliset mekot kun kerrankin voin :D Ja pari takkia ja hametta. Kun asuu täällä landella, ei kovin usein pääse sovittelemaan lempikauppoihinsa. Kaikki irti Helsinki-päivästä. En kuitenkaan mennyt lähellekään Minna Parikan liikettä, itsehillintä piti. Olin päättänyt myös tämän jo etukäteen, ei kenkiä. Pitää jättää jotain seuraavalle hurvittelupäivälle joka koittaa sitten ehkä ensi kesänä haha.

d4kesä15

d3kesä15

d1kesä15

Miten Paola Suhonen onnistuu joka vuosi luomaan jotain sellaista mihin retkahdan ihan täysin, en ymmärrä. Taitava leidi.