Korallinkepeä kesäpäivä

Vaikka sosiaalinen elämäni rajoittuu tällä hetkellä vain neuvolakäynteihin, se vaatii kuitenkin sitä että pukee ylleen edes jotain. Lisäksi pitää pukea ylleen jotain sellaista, joka toimii vauvan kannalta optimaalisesti, olenhan kokoaikainen ruokavarasto. Tuli todettua että tuplatoppi on aika hyvä setti, niin että alla on venyvä trikoinen versio ja päällä tuollainen huitula. Ei tarvitse neuvolan odotushuoneessa potentiaaliseen ruokahetkeen edes harsoa kun huitula toimii yhtälailla. Ihan vaan vinkiksi jos joku sattuu painimaan saman imetyksen asettaman pukeutumisrajoitteen kanssa :) Ennen vanhaan sitä vain veti vaatteet ylleen ja lähti ulos, nykyään pitää oikeasti miettiä jopa sitä käytännöllisyyttä, mille yleensä pyörittelen silmiäni (jos vaate on ihana, käytännöllisyydestä voidaan tinkiä).

s2heinä14

Syy miksi me ollaan ravattu neuvolassa jatkuvasti on naperon painon seuraaminen. Nyt tosin tuli todettua että no hätä enää siinä asiassa, tyyppi on pullaposkeillut itsensä jo yli syntymäpainonsa ja sen kyllä huomaa, kaitakasvoinen ilme on vaihtunut huomattavasti pehmoisempiin piirteisiin. Aka tulee äitiinsä poskiasioissa :D

s1heinä14

Voi tätä riemua kun shortsit mahtuvat taas jalkaan, heippa venyvät trikoohameet!

s8heinä14

Päivän asusteina vanha Cailap/Kirsi Nisonen jättirusettipanta ja Lumene Natural Coden koralli kynsilakka (saatu blogin kautta). Koralli on siitä kiva väri että se sopii tällaiselle kalkkilaivan kapteenillekin, joskin näyttää tietty ruskettuneella iholla tuplasti paremmalta. Mutta sopii joka tapauksessa. Tässä syy miksi uskallan huoletta käyttää Vagabondin gladiaattorisandaaleita, ei ole pelkoa että vahingossakaan ruskettuisin ja saisin aikaan jännittävät raidat jalkoihin. Joku hyöty tästä valkoisuudestakin :D

Seuraavaan juttuun
Seuraavaan juttuun

Paljon onnea minä!

Eilisiä synttäreitäni varten oli varattu kaikkea mahdollista lemppariruokaani mitä en ole voinut raskausaikana syödä, ja miten sitten kävi… olin niin kuolemaväsynyt illalla että jäi syömättä ja menin nukkumaan :D korjaus, olisin mennyt nukkumaan jos arvon jälkikasvuni ei olisi päättänyt että nukkumaan mennäänkin vasta kahdelta yöllä koska nälkä ja muuta työllistävää pikku puuhaa. NYT sitten nukkua tuhistetaan ihan onnellisena taas jo parin tunnin unipätkiä, perus :D yöunet, ihan yliarvostettua. No, jos uusi yritys tänään sitten, josko viimein saisin sen kauan kaipaamani homejuuston eteeni grrr…

Vaikka sapuska jäikin saamatta, pari aika kivaa synttärilahjaa just for me. Ensinnäkin:

r2heinä14

r1heinä14

r3heinä14

r4heinä14

Mmmmnammm! Kirkkaanpinkit Minna Parikan Lin -kengät, ihan vain minua varten. Sitten kun joskus tarvitsee muitakin kenkiä kuin vain varvasläpsyjä, nämä ovat ensimmäisenä jonossa.

Synttärisankarin ilme eiliseltä:

r5heinä14

Tämä virne ihan siitä ilosta, että käytiin 3km kävelyllä ostamassa jätskit kyliltä. Ihan oikeasti kuinka maailman paras tunne että pystyin itse kävelemään 3 kilometriä! Luonnollisesti se sattui ihan tuskassa sekä kylkeen että romuselkääni, ja mummot rollaattoreilla vetelivät ohituskaistaa, mutta tästä se joka tapauksessa lähtee. Liikkumiskyvyn palauttaminen. En voisi olla enempää fiiliksissä että monen kuukauden rampa-aika on päättymäisillään ja pääsen vihdoin kuntouttamaan polvia marraskuisen (!) leikkauksen jäljiltä ja rakentamaan selän tukilihakset uudelleen, että tämä tuskainen välilevynpullistuman aiheuttama särky vihdoin loppuu. Uudet lihakset, paras synttärilahja ikinä :D

Seuraavaan juttuun

Liian räväkän värinen mekko

Silloin vuosia sitten kun katselin tätä mekkoa ostoaikeissa, emmin moneen kertaan tulisiko sille käyttöä muka liian räväkän kuosinsa vuoksi. Mikähän ihmeen arkajalkakausi minulla silloin oli meneillään, koska nyt mekko näyttää ainoastaan kivalta, eikä yhtään liian värikkäältä. Mutta kannatti luottaa perstuntumaan ja tehdä ostos, koska tätä on vuosien varrella kulutettu ja paljon.

Tämä asu siis tämän päivän neuvolareissulta. Käytiin painokontrollissa tsekkaamassa onko vauvan paino lähtenyt turvallisesti nousuun kotioloissa ja onhan se, aika reippaastikin :)

q4heinä14

Se on kuulkaas huomenna sitten minun synttärini. Tuntuu niin toisarvoiselta mutta koska Saku nyt hössöttää tuossa niin olkoon, vietetään sitten. Se on jännä miten erilainen suhtautuminen meillä on merkkipäiviin, minulle ne ovat ihan yhdentekeviä näin aikuisiällä, kun taas lappilainen on sitä mieltä että synttärit ja jopa nimpparit juhlitaan hautaan asti :D  Käytän toki syntymäpäivän hyvänä syynä hemmotella itseäni jollain ihanalla kenkäparilla, sehän on selvä, mutta ei siihen kakkua kaivata.

Mites teillä, synttärit aikuisena, kinosti vai ei?

 

Seuraavaan juttuun

Mansikoita ja ompeluhommia

Vuorokausirytmini on niin sekaisin että jos kirjoittelen jotain omituisuuksia, tiedätte mistä johtuu. Saan kyllä unta vaikka kuinka paljon koska vauva nukkuu tyytyväisenä ruoka-aikojen välillä, mutta tämä koskee päiviä. Yöllä meillä hengaillaan iloisena tarhapöllöä muistuttavan meikäläisen sylissä eikä nukuta sitten millään, kun on vaan niin siistiä kukkua yöeläimenä :D Eli hetken kestää ennen kuin saan oman rytmini (hetkellisesti) käännettyä tajuamaan että yö on päivä ja päivä on yö.

Olen päässyt tässä heti ompelukoneen kimppuunkin, kun kaveri on niin minikokoinen että 50-56cm vaatteet ovat nekin ihan valtavia säkkejä. Tein yhdet pikkuiset pehmotrikoohousut jämäpalakankaasta joka sattui olemaan varastossa, ja nämä nyt sitten pysyvät jalassa.

p5heinä14

Työkavereiden onnittelukimpussa oli auringonkukkia, ystäviltä tuli vaaleanpunaista. Ihanaa kun joka huoneessa on tuoreita kukkia.

p6heinä14

p4heinä14

Päivän hameeni mätsää auringonkukkiin. Tämä vekkihame on viime kesän reissulta Flagstaffista ostettu, huomasin sen heti kun kävelin kauppaan sisälle. Leijonankeltainen vetää minua vaatteissa puoleensa kuin magneetti.

p1heinä14

Kävin keräämässä mansikkamaalta vähän pirtelötarpeita, ja niitähän riittää. Räksät ja minä käydään nopeuskilpailua kuka saa eniten satoa, olivat pirulaiset jo tottuneet foliosuikaleisiin. Mutta riittäähän näitä molemmillekin näköjään.

p3heinä14

Päivän ilme puolestaan menee Nöpön pistetilille:

p2heinä14

Tilanteena vaipanvaihto ja pieni protestirääkäisy :D lemmikit, tuovat taatusti iloa päivääsi.

Seuraavaan juttuun

Vihdoinkin!

Aaaaaaaaaaaai että kuulkaa. Sen lisäksi että vieressä tuhisee sydäntä sykerryttävä pieni tukkatyttö, olipahan elämys pukea neuvolareissulle normaalit vaatteet. Se taisi olla jotain tammikuun paikkeilla kun 90% hameistani oli jäänyt liian pieneksi, eli reilu puoli vuotta kun olen viimeksi päässyt lähellekään kaunokaisiani. NYT! Aivan sama kuinka paljon joudun ylikäyttämään tylsiä trikoisia imetystoppeja, kunhan saan hameeni takaisin.

o4heinä14

o2heinä14

o1heinä14

o3heinä14

Luonnollisesti näin pari päivää synnytyksen jälkeen vyötäröni ei ole vielä palautunut ennalleen (itseasiassa se näyttää ja tuntuu siltä kuin täysikasvuinen manaatti olisi lätkäisty raskausvatsan tilalle), mutta ei tässä varmaan kauaa kulu että vaatekaappini on taas kokonaan käytössäni. Samaten puoli vuotta minut kotiin sitoneet liitoskivut jäivät laitokselle, pystyn taas kävelemään normaalisti ja ilman kipua, oooooh! Harmi että kylkeni revähti geimeissä sen verran pahasti että se pitää parannella ennen lenkkiä, mutta pääsen ihan kohta kävelylle. Alkaa olla tässä riemufiilis overload niin monella eri tavalla että :D

Ps. Nöpön käytöstä vauvaa kohtaan on ollut mahtava seurata. Kissa elää ihan normaalia elämäänsä ja kerta kaikkiaan kieltäytyy reagoimasta vauvaan juuri mitenkään, ihan sama millainen rääkäisy kehdosta kuuluu :D korvat vähän liikahtavat ja muuten homma jatkuu. Kehrää ja leikkii ihan samalla tavalla kuin ennenkin. Luulen että kissa on ihmeissään vasta sitten kun lapsi alkaa liikkumaan lattialla, eli Nöpön omassa ympäristössä.

Seuraavaan juttuun