Ulkoiluvaatteiden aatelia

Olen ollut niin tyytyväinen Ilse Jacobsenin mustaan pitkään kuoritakkiin, että ostin saman Cruise Collection -malliston takin myös lyhyenä luonnonvaaleana versiona kun se oli puoleen hintaan tarjouksessa Campadressa. Tämän takin kanssa pääsee spurttaamaan vähän eri tavalla, nyt kun alan palautua taas fyysisesti omaksi itsekseni. Eniten on duunia selän kanssa, ja siinä sitä työsarkaa riittääkin loppuelämäksi, mutta hiljaa hyvä tulee. Nyt kuitenkin se pahin köpöttelyvaihe alkaa olla takana ja olen saanut lenkkeihin vähän rivakkuutta mukaan.

q4marras14

Takki pitää tuulen ja kosteuden, joten se on varsin passeli Suomen keleihin. Jacobsen on tanskalainen, mutta eiköhän siellä etelämmässäkin tiedetä miten keleiltä suojaudutaan. Takin helmassa ja hihoissa on lisäksi ”lumilukot”, vai olisiko tässä tapauksessa vesilukko oikeampi termi?

q7marras14

q6marras14

q1marras14

q5marras14

q2marras14

Ulkoiluvaatteiden suhteen hankintalistalla on vielä kunnon housut, jotka toimivat kun taivaalta sataa kissoja ja koiria. Kaverini kehuivat Fjällrävenin jotkut byysat niin maasta taivaaseen että ajattelin mennä suosilla sovittamaan niitä. Sitten vielä jotkut pätevät eräjormakengät niin se on siinä, ulkovarustus alkaa olla kunnossa.

Seuraavaan juttuun

Sunnuntain sutinat

Viikon viimeisenä päivänä on hyvä aika duunata ystävälle lounasta ja istua alas parantamaan maailmaa. Ja hytkyttämään vauvaa. Vähän harjoittelua käsivoimien tarpeesta Monalle, joka odottaa parhaillaan Annille kaveria saapuvaksi ensi vuoden puolella. Olen ihan vakuuttunut että sieltäkin tulee tyttö, sanokaa mun sanoneen :)

s12marras14

Kuten ehkä huomata saattaa, olen vähän fiiliksissä uuden kamerani eri filttereistä. Tämä siksi että en osaa vielä käyttää ko. vehjettä pätkän vertaa. Niinkin yksinkertainen asia kuin valkotasapainon säätäminen on kirjaimellisesti säätämistä. Vanhaa canonistia ei ihan helpolla näköjään opeteta uusille tavoille, mutta kyllä se tästä kun ehtii räpeltämään. Lisäksi olen liian kauan kuvaillut pitkälti kännykällä, joten kameran käyttäminen on vähän jäässä ylipäänsä.

s13marras14

s8marras14

s7marras14

Sain tänä viikonloppuna vihdoin käytettyä loppuun ällösöpöt muffarivuokani, joten nyt loppui niiden tekeminen hetkeksi ja on aika opetella jotain muuta. Tällä kertaa pyöräytin violetteja. Meillä on ollut joka viikkoisena tapana ystävän kanssa tehdä ensin vaunulenkki ja mennä sen jälkeen toisen luokse kahville vuoroviikoin, niin että emäntä aina leipoo jotain. Harkittiin että josko hankittaisi Hannah Milesin kirja nimeltä Juustokakut – 60 suussasulavaa leivonnaista ja alettaisiin tekemään vuorotellen resepti reseptiltä juustokakkuja näihin meidän tapaamisiin :D uusi juustokakku vuoden jokaiselle viikolle, ei huono.

Huikeat huivimallit

Kun suunnittelija Anna Matilainen lähetti minulle upean digipainetun silkkihuivin nimeltä Strange Young Girls, innostuin paitsi jättimäisestä huivista, myös kyseisen kokoelman mainoskuvista. Suunnittelijan ystävien, drag queen -artistien Lola Vanillan ja Lamey Crackhouse Abortia Cliniquén käyttäminen mainoskuvissa oli kuulemma vain päähänpisto illanistujaisissa. Sangen loistava päähänpisto, nämä kuvat ovat kerta kaikkiaan huippuja!

l1marras14

l3marras14

Annan jättikokoiset huivit ovat paksua silkkiä, joista osa digipainetaan ja osa maalataan käsin, mallista riippuen. Kerrankin jopa minun mielestäni huivi on riittävän suuri ja muhkea, pisteet siitä(kin).

l5marras14

l7marras14

l6marras14

l2marras14
Photography: Alejandro Lorenzo

En kestä :D Enkä voi laittaa tähän perään kuvaa itsestäni huivissani koska näyttäisin arvon leidien rinnalla niin tylsältä ettei tosikaan, joten näkykööt tulevaisuuden asukuvissa. Jos jotain arvostan niin mainoskuvia jotka yllättävät, enkä todellakaan osannut odottaa You`re a marvel, Mama! -huivimalliston kohdalla Lola Vanillaa.

Ruuturouva

Ai että tuo Stieg Larssonin Miehet jotka vihaavat naisia -kirja on mahtava! MIKSI en ole iskenyt tähän näppejäni aikaisemmin, kysyn vaan. Ei tosiaan pitäisi olla niin muotikirjavastainen, sillä yleensä kirjoista kohkataan ihan syystä. Paitsi Gone Girliä en ymmärrä vieläkään, sen lukeminen on edelleen vaiheessa ja etenee yhtä nopeasti kuin täi tervassa.

Rakastan yli kaiken kostonhimoisia henkilöhahmoja kun genrenä on dekkarit, ja Larssonin kirjassa heitä on peräti kaksin kappalein. Lisbeth Salander on juuri sopivan erikoinen, sillä hilkulla että antisosiaalinen sankaritar on vielä jollain tasolla uskottava. Yritän koko ajan pyyhkiä pois mielestäni kannessa olevan näyttelijä Noomi Rapacen kasvoja, sillä haluan muodostaa mielikuvan Salanderin ulkonäöstä itse. Tästä syystä elokuvaa ei koskaan saa katsoa ennen kuin on lukenut kirjan, sillä muuten mielikuvitukselle ei jää tilaa maalata kirjan maisemia ja henkilöitä.

Kirjapohdinnasta vaatteisiin vaikka tällä erää voisinkin hehkuttaa Larssonia vielä muutaman kappaleen verran ja kirja on vasta puolivälissä! Lindexin ruutuhame ja Indiskan neulepaita (saatu) toimivat kyläluudan perusvaatteina kun piipahdin pappalassa. Jonkun pitää kohta kairata tämä laukku irti kädestäni, että malttaisin vaihtaa sen välillä johonkin toiseenkin.

k4marras14

k5marras14

j8marras14

On ollut mahtavaa imeytyä pitkästä aikaa kirjan pauloihin, ei tarvitse kahta kertaa miettiä mitä tekee kun Anni menee yöunille. Sohva selkään ja kirja käteen.

 

Raitapaita derbymatsissa

Poikettiin lauantaina katsomassa roller derbyn Suomi Cupin finaaleja ja tänä vuonna kävi niin että Tampere voitti pronssia, jee! Aluksi näytti siltä että Turku saa niskaotteen, mutta puoliajalla meidän mimmit keräsivät ruutia ja tykittivät lopulta kirkkaaseen voittoon. Huh että oli jännittävää, minun ei todella pitäisi katsella matseja jos haluan välttää sydärin.

Blogin aiheeseen eli vaatetukseen, minulla oli yllä tällä kertaa ei yhtään väriä, mutta viihdyin harmaissani oikein hyvin. Saint Tropezin raitapaita ja Vintron maiharit kullanvärisellä vetskarilla on saatu Putiikki Rannalla -liikkeestä. Putiikki on yksi vanhimmista yhteistyökumppaneistani, taisimme tehdä ensimmäisen kerran blogiyhteistyötä jo 2009.

h14marras14

j4marras14

Harmaa villakangastakki on Mangosta parin vuoden takaa ja tämän lukisin melkein virheostokseksi. Takki on todella kiva mutta en oikein tiedä mihin vuodenaikaan sitä voisi käyttää. Se on liian kylmä jos mittari laskee nollaan, mutta näyttää hassulta plussakeleillä kun muistuttaa kuitenkin kunnon villakangastakkia. Tartun mielummin nahkarotsiin kuin tähän, jos mittarissa on vähänkin lämpöä. Ehkä pitää muuttaa melkein virheostos käyttövaatteeksi asennemuutoksella.

j5marras14

j3marras14

k12marras14

k13marras14

Nyt muuten alkoi meikäläisellä raskauden jälkeinen sulkasato, minulta ei ole ikinä lähtenyt näin paljon hiuksia kuin juuri nyt. Tuntuu että jos hipaiseekaan tukkaa, sormissa on hiustukko. Tosi kiva kyllä kun moppini on juuri kasvanut pituutta sen verran että en haaveile enää pidennyksistä ihan joka päivä. Pitää toivoa että päähän jää edes pari karvaa, ettei tarvitse taas leikata lyhyemmäksi.