7 päivää housuissa, pvä 4.

Koska edellinen asu oli niin epämukava, päätin että neljännen päivän housut on pakko olla jotain erityisen kivaa. Nämä Modströmin porkkanahousut ovat ehdottomasti suosikkini, harvinaisuus housujen joukossa. En olisi ikinä uskonut että porkkanamalli kolahtaa, koska ylhäältä väljät ja punttia kohti kapenevat housut kuulostavat liian insinöörille. Anteeksi insinöörit, tarkoitan nyt sitä sarjakuvien stereotypiaa :D

q5maalis15

Tämän asun juttu oli herrainkengät ja pilkulliset nilkkasukat. Tämä tuntuu olevan se tekijä miten saan housuista eniten itseni näköiset. Yhdistän nilkkapituisiin housuisiin kivat kengät ja mahdollisesti myös kuviolliset sukat.

q4maalis15

q3maalis15

Valkoinen teeppari sai parikseen Laurasen pennikorun.

q2maalis15

q1maalis15

Kolmannen päivän kauhuasun jälkeen tämä neljäs päivä oli suorastaan pala taivasta. Melko yksinkertainen kokonaisuus mutta kun mukana oli vähän pilkkusukkaa ja herrainkenkää niin asusta tuli heti oma.

Seuraavaan juttuun

Sieppari ruispellossa

Luin J. D. Salingerin Sieppari ruispellossa -kirjan edellisen kerran teininä. Muistan siitä tasan sen että kirja oli todella raskas lukea ja että haaveilin salaa kykeneväni samanlaiseen huolettomuuteen kuin Holden Caulfield, tuo koulusta potkut saanut teini-ikäinen ajelehtija. Olen aina ollut tunnontarkka ja vastuullinen, eikä olisi tullut kysymykseenkään että oikeasti olisin tehnyt mitään vastaavaa mutta olihan se täydellinen vapaus kutkuttava ajatus. Ei taida olla yhtäkään teiniä joka ei jossain vaiheessa haaveilisi ottavansa hatkat ja alkavansa seikkailijaksi.

Kun tämä klassikko tuli kirppiksellä vastaan, minun oli ihan pakko ostaa se. Heti kun avasin kirjan ensimmäisen sivun, muistin miksi pidin sitä niin raskaslukuisena. Slangi! Inhoan puhekielen käyttämistä romaaneissa. Se on tehokeino, kyllä, mutta harvinaisen ärsyttävä sellainen. Sieppari ruispellossa on kirjotettu kokonaan, siis ihan kokonaan puhekielellä (Saarikosken 60-luvun suomennos stadin slangia). Ja vieläpä niin paksulla sellaisella, että kirjan mukana tulee sanasto.

q8maalis15

q7maalis15

Slangin lukeminen paperilta korventaa minua niin pahasti, että jouduin tosissani pinnistelemään että pääsin mukaan tunnelmaan. Mutta kyllä se siitä pyörähti käyntiin kun olin taistellut muutaman kymmenen sivua. Kirjan pelastaa toisaalta juuri se, että se on ihan kokonaan puhekieltä, jolloin siihen väkisin tottuu.

Tapahtumat sijoittuvat 40-luvulle, mutta teini-ikäisen ajatukset ovat jopa hämmentävän samoja kuin 90-luvulla. Tai nykyajan nuorilla, kuvittelisin. Pojat miettivät tyttöjä, tytöt poikia, ovella kolkuttava aikuisuus ja oma suunta elämässä aiheuttavat maailmantuskaa. Tarina kestää hyvin aikaa.

”Se mun taksini oli sellanen kamalan vanha ja se hais niinkun joku ois just pompottanut siinä persettään. Mä saan aina jonkun oksennuksen hajusen taksin kun mä meen johonkin myöhään illalla. Mikä oli vielä pahempi niin ulkona oli tyhjää ja hiljasta vaikka oli lauantai-ilta. Mä en nähny kadulla melkeen ketään. Aina välistä vaan näki jonkun jätkän ja kimman jotka meni kadun yli ja piti toisiaan vyötäröstä, ja sit oli sellaisia jengejä, ihan poskettoman näkösiä tyyppejä pimujen kanssa, ja kaikki nauro niinkun jotkut hyeenat jollekin mikä ei varmaan ollu yhtään vitsikästä. New York on kammottava kun joku nauraa kadulla myöhään illalla.”

Jos jostain syystä et ole tätä klassikkoa lukenut, tai olet lukenut sen viimeksi 90-luvulla kuten minä, tartu kirjaan.

7 päivää housuissa, pvä 3.

Kolmas päivä oli totaalinen fail. Minulle tuli vähän kiire lähtö aamulla ja pyörin paniikissa vaatekasojen edessä (tässä vaiheessa olin jo onnistunut kiskomaan lähes kaikki vaatteet kaapeistani kun mietin mitä helkkaria oikein puen housuviikon aikana). Pillifarkut nyt periaatteessa voisi olla helppo valinta, ja siihen päälle Black Milkien kanssa käyttämäni huitula.

q25maalis15

Hmm nämä kuvat olivat näköjään yhtä kauheat kuin oloni tänä kyseisenä päivänä. No, sopii tunnelmaan. En tiedä miksi, mutta näissä vaatteissa en viihtynyt yhtään, oloni oli koko ajan todella epämukava. Vaikka kyseessä on ihan tavalliset pillifarkut ja tunika. En tiedä mikä tökki mutta tämä ei ollut minun juttuni.

q24maalis15

Päivä kolme, ei näin.