Vintagemekosta on moneksi

Olen joutunut ostamaan raskauden vuoksi vain neljä vaatekappaletta, jotka ovat olleet täysin pakollisia. Mammaleggarit (voi morjens että tuo sanakin saa jo irvistämään), mustat perushousut missä on tuo sama venyke vatsan kohdalla kuin leggareissa, yhden tarpeeksi pitkän vartalonmyötäisen T-paidan (ajattelin pärjätä tällä yhdellä) ja rintsikat. Eli varsin vähällä tulee toimeen, jos sattuu olemaan mekkotyttö. Olen ollut melkein yllättynyt kuinka moneen vaatevarastoni taipuu, joten pisteet sille.

Tammikuussa eräällä Helsingin reissulla jouduin kuluttamaan aikaa kaupungilla tunnin verran ennen junan lähtöä, ja vaikka tuo shoppaus ei tällä hetkellä pahemmin napostele, päädyin kuitenkin poikkeamaan Weekdayn loppualeihin. Se kannatti, sillä eteeni sattui Weekdayn vintageosastolla 4 eurolla (!) aivan ihana pallokuvioinen mekko, joka oli minulle kaksi kokoa liian suuri. Ai miksi innostua liian isosta vaatteesta? Koska se on aikalailla täydellinen äitiysmekko. Silloin tammikuussa mekko roikkui ylläni, mutta nytpä ei enää roikukaan, sillä erinäiset kasvavat ulokkeet ovat täyttäneet mekon. Ja ompelutaitoisena luonnollisesti fiksaan mekon raskausajan jälkeen omiin normaalimittoihini sopivaksi. Helppoa kuin heinänteko :)

i3maalis14

i2maalis14

i1maalis14

Siinä missä mammaleggarit ja -housut voi laittaa suoraan kiertoon kesän jälkeen (sikäli kun niistä on mitään enää jäljellä siinä vaiheessa), tämän neljän euron mekon tulevaisuus vaatehuoneessani on taattu. Jos kesää kohti mennessä alkaa näyttää siltä, että vaatevaihtoehdot hupenevat nolliin, menen suoraan UFFille etsimään vastaavia vanhoja retromekkoja jotka voi kavennuksin ja muotolaskoksin jalostaa jatkokäyttöönkin. Tämä ihan vaan vinkkinä muillekin odottaville, vintagemekoissa on potentiaalia.

Seuraavaan juttuun
Seuraavaan juttuun

Kyläreissujen kengät

Kuljen tällä hetkellä melkein pelkästään Soreleissa, kun pakkasmittari huitelee yli 10 asteen lukemissa. Pienenä poikkeuksena kuitenkin satunnaiset kyläreissut, jolloin ei tarvitse kävellä ulkona kilometrikaupalla, silloin voi piristää itseään muillakin kengillä. Melkein nauratti kirjoittaa em. tekstiä, mutta en voi sille mitään että arkipäivieni piristyspillereinä toimii nimenomaan kauniit kengät ja hyvä ruoka. Ja armas mieheni, joka on puhunut nyt viikon verran vain ja ainoastaan roller derbyä, pojat kun sattuivat voittamaan Malmön turnauksessa kaikki pelit. Ei sillä ettenkö itse jaksaisi jauhaa derbystä tästä ikuisuuteen, mutta Sakusta ei saa mitään järkivastauksia tällä hetkellä irti. ”Mitä tehdään ruuaksi?” ”Olisit nähnyt miten mahtavan hitin jysäytin vastapuolen jammerille, äijä lensi kolme metriä radan ulkopuolelle!!!”. ”Selvä, hernekeittoa.”

y1tammik14

y2tammik14

Swedish Hasbeensien Clumsy-nilkkurit, 1 euron kirppishame ja H&M:n vanha paita. Pakko rakastaa näitä euron vintagelöytöjä, joita edelleen tulee silloin tällöin vastaan ylihinnoiteltujen kirppistuotteiden joukosta. Tuntuu välillä että ihmisten hintakäsitys on täysin vääristynyt, hyvänä esimerkkinä viime kevään Muotikirppis. Hinnoittelin vaatteeni ja kenkäni 0,50e – 10e välille ja varmaan 80% myytävistä oli n. 1-6e. Ostajat kysyivät moneen kertaan että miksi nämä ovat näin halpoja, ja olin ihan hämmentynyt että tottakai ovat, tämä on kirppis? En tietenkään myisi täydellisessä kunnossa olevia Minna Parikoita tai muita arvokkaita merkkituotteita kympillä, mutta ketjukauppojen mekot ja takit kyllä. Keväällähän on taas tulossa Tampereelle Muotikirppis, jonne aion lyllertää myyjäksi, joten pitäkää mielessä :)

Seuraavaan juttuun

Polkadotlandia

Rakastan yli kaiken sifonkipaitoja, koska ne näyttävät ilmavilta ja kauniilta, eivätkä rypisty sitten millään, mutta huonona puolena sellainen pikkujuttu, että joskus tuntuu kuin olisi käärittynä elmukelmuun. Kirppikseltä bongattu tummansininen vintagepaitani pussybow-kauluksella on maailman ihanin, mutta ei todellakaan auta tulla hiki päivän aikana missään vaiheessa, tai elmukelmuefekti pääsee valloilleen. Tämä siis polyestersifongin suhteen, ei silkki. Suostun välillä kärsimään polyesterista, koska paita on nätti ja se ei jostain syystä ole sähköinen. Sittenhän polyesterillä ei ole mitään väliä, jos kyseessä on esimerkiksi hame, joka ei tule lähellekään ihoa, mutta paidoissa sietää olla tarkkana. En ole materiaalien asiantuntija (pelaan näppituntumalla), mutta polyestereissäkin lienee eroja? Osa liimautuu sähköisenä rätisten ihoon kiinni heti kun niin koskee, osa ei ollenkaan. Paitsi ehkä jos alkaa hankaamaan kangasta ilmapallolla :D

pallopaita2

pallopaita4

Ikiheikkouteni, rusettikaulukset. Oikeastaan on kaksi kaulustyyppiä mistä olen poikkeuksetta ihan pähkinöinä, ja ne ovat tämä edellä mainittu rusetti, ja hyvänä kakkosena pyöristetyt Peter Pan -kaulukset. Näillä kahdella ei voi mennä pieleen.

pallopaita1

pallopaita3

Oikeasti, minun on pakko nyt vaihtaa tuota käsilaukkua, alkaa kohta ihan tosissaan hävettää pitää muka tyyliblogia, ja rahdata samaa käsveskaa monta kuukautta putkeen. Siinä missä osa on käsilaukkufriikkejä, minä tunnustan uskollisuutta yleensä vain yhdelle arkilaukulle ja käytän sitä kunnes se hajoaa. Ehkä tästä syystä ihana punainen Maxineni on koko ajan käyttämättä, koska aloin kammoksumaan ajatusta sen hajoamisesta. Kun näin ensimmäisen merkin laukun sangassa siitä, että kiiltonahka voisi siitä kohtaa murtua jossain vaiheessa, friikahdin ja aloin säilöä sitä pehmoisessa laukunsuojapussissa. Jep, ei ole kaikki muumit laaksossa.

Seuraavaan juttuun

Ei aina suju kuin Strömsössä

Ei ainakaan silloin, kun pitäisi vääntää omaa tukkaa. Olen ihan totaalikoukussa tällä hetkellä Youtuben vintagekampaus tutoriaaleihin, ja kiitos lukijan vinkkauksen, Cherry Dollface on jumalatar. Aloin ensimmäisenä opettelemaan otsatukan kiepauttamista sivuun kiharalle, eli vähän niinkuin tässä seuraavassa videossa paitsi enemmän eteenpäin, mutta voi elämän kevät miten voi yhden kiharan tekeminen olla hankalaa :D tuntuu kuin minulla olisi 10 sormea yhdessä kädessä, tai ainakin tiellä on koko ajan joku turha uloke.

Cherryn videoita katsellessa alkaa sormet syyhytä hiustenlaittoon niin pahasti, että kannattaa ehkä sittenkin harkita lähteekö sille tielle. Koska jollei satu olemaan hiusvirtuoosi, nyhertämiseen saa kyllä kulumaan koko maailman ajan. Etenkin kun on tälläinen värjäämätön velton liukas tukka, jonka kurittaminen vaatii aikalailla tupeerausta ja hiuslakkaa. Sanonpahan vaan että mitä kuivempi värjäyksistä korventunut karhea hius, sen helpompi sitä on laittaa kampauksille.

Tässä aamulta synkkä kännykkäkuva, pahoittelut siitä, ja uljas (eh…) otsarullani:

n1loka13

Olen melkein järkyttynyt että noin tunnin nyherryksen jälkeen sain aikaan suht siistin ja pörröttömän kiekuran, joskaan en ole ihan vakuuttunut että kyseinen tekele on tunnin työn arvoinen. Mutta jos tekemällä oppii, niin tämän haluan oppia. Siinä missä punainen huulipuna ja nutturavalkki pelastaa huonon hiuspäivän, otsakiekura vie sen suorastaan uudelle tasolle ja näyttää siltä kuin olisit muka nähnyt vaivaakin. Tai ainakin voi vakuutella että tämä on ihan helppo juttu, internetissä sievällä punapäisellä tytöllä menee kikkuran vääntämiseen vain pari minsaa, ei tarvitse mainita omia minuuttejaan.

Seuraavaan juttuun

Roller Girl vintagelook

Eilen aamulla hiukset olivat likaiset enkä ehtinyt niitä enää pesemään, joten kieppaisin ne poodle-kampaukselle (ohje). Sitten puin ruutupaidan, ja totesin että tästähän alkoi muodostua nyt fiftarilookkia vähän enemmänkin, joten ei muuta kuin punaiset huulet ja jenkkilippushortsit kehiin. Kuvissa conssien sijaan ihanat vintageluistimeni <3

n5kesä13

n1kesä13

n3kesä13

n2kesä13

n4kesä13

n6kesä13

n7kesä13

Jenkkifiiliksissä pitkälti mennään, kuten ehkä voi huomata. Sekä luistimet että kaikki vaatteet ovat second handia.

Mitäs vielä… no mutta huomenta, se on sitten viimeinen työpäivä edessä ja terve vaan 6 viikon loma. Mainitsinko jo, että minulla alkaa LOMA! Vähän on sellainen epäuskoinen olo nyt, etenkin kun tietää mihin maanantaina on lähdössä, en voisi olla enää enempää innoissani!

Mutta ensin pitää selvitä juhannuksesta, eli mahtavan leppoisaa jussia kaikille!

Seuraavaan juttuun