Taiteilijan koti

Viime sunnuntain punavalkoinen asu kokonaisuudessaan tulee tässä. Zaran valkoinen reikäkuvioitu hame vaatisi oikeastaan parikseen kunnon korkkarit että välttää tuon helman pituuden luoman tanttaefektin, mutta koska tiesin että luvassa on vähän maastokävelyä niin laitoin matalakantaiset Parikat. Ei tarvitse vielä tukehtua nauruun, tarkoitan maastokävelyllä vain hiekkatietä ja vähän metsäpolkua Visavuoressa ;)

z15west15

z10west15

z14west15

z24west15

Käytiin Veturimuseon lisäksi Visavuoressa kahvilla, koska sinne ei ole kuin 10 minuutin matka meiltä ja miljöö on niin huikea, että kannattaa ajella muutama kilometri kahvinsa perässä. Ja nyt myös tiedän että Visavuoren kesäkahvilasta saa parasta New York Cheesecakea mitä olen (Suomessa) koskaan syönyt joten… Voitte uskoa että tämä on juustokakkufanaatikolle melkoinen juttu, että sanon näin :D Visavuoren Valimokahvio on tällä hetkellä juustokakkulistani kärjessä.

Olen kirjoittanut paikasta ennenkin, mutta Wikströmin ateljeesta ja kotitalosta on pakko mainita vielä kerran. Menkää piipahtamaan, pelkästään ne talot ja puutarha ovat niin hienoja että hiljaiseksi vetää. Puhumattakaan sisätiloista.

z44west15

z43west15

z42west15

z40west15

z41west15

Seuraavaan juttuun

Kokkikolmonen

– Kaupallinen yhteistyö: DNA & DNA Appinen

Sen jälkeen kun muutimme kerrostalosta tänne maalle omakotitaloon ja sain vihdoin kunnon keittiön (siis sellaisen missä on kokkaustilaa enemmän kuin 30cm pätkä tiskipöytää), olen viihtynyt patojen ääressä oikein kunnolla. Kaupungissa tuli aika usein kuitattua sapuskat lähtemällä ravintolaan, mutta nyt kokkaan kaikkein mieluiten itse. Rakastan keittiötäni, rakastan laittaa ruokaa. Teen pääsääntöisesti kaikki suolaiset ilman reseptejä, mutta makeiden leipomisen suhteen en ole vielä niin kokenut että muistaisin suorilta pullataikinan maidon määrän. Sovellan tietysti leipoessakin jo vaikka mitä omiani, mutta varmistelen aina että leivinjauheet menee edes sinne päin.

v1west15

Käytännössä minulla on keittiössä aina mukana kännykkä, olen tallentanut omat hyviksi todetut reseptini sinne muistiin ja lisäksi etsin koko ajan uusia ideoita parinkin eri sovelluksen avulla. Hetki sitten juhlittiin tyttäremme 1v. syntymäpäivää ja tein pitkästä aikaa täytekakun. Muistan hämärästi yläasteen köksästä että sokerikakkupohjan ainekset voi laittaa kolmeen lasiin niin että ne ovat täsmälleen yhtä täynnä munia, jauhoja ja sokeria. Mutta en ottanut tällä kertaa riskiä ja kokeillut tuota vanhaa ohjetta, vaan katsoin ihan nykyaikaisesti Kotikokki-sovelluksen kautta paljon suosituksia saaneen idioottivarman sokerikakkupohjan ohjeen ja hyvää tuli.

Minun suosituksestani Kotikokki päätyi myös DNA sovellusopas Appisen juttuun, mihin koottiin parhaita sovelluksia keittiöön. Itse taas poimin Appisen vinkistä Paprika-sovelluksen, joka pitää ehdottomasti ottaa testiin. Tällä hetkellä reseptini ovat kännykän muistilapuissa ja valokuvakansiossa, mutta tuo reseptienhallintasovellus kuulostaa huomattavasti kätevämmältä.

v5west15

v2west15

Tuo ilmainen Kotikokki-sovellus on ihan ykkönen, sillä siellä on käyttäjien itsensä lataamia ohjeita kuvineen, ja lisäksi paljon muiden käyttäjien kommentteja ja arvioita kyseisistä resepteistä. Kun resepti on tavallisen ihmisen (ei kokin) testaama ja kehuma, on huomattavasti paljon paremmat mahdollisuudet onnistua itsekin. Lisäksi kuvat ovat pääsääntöisesti ihanan aitoja kännykkäräpsyjä, ei mitään photarilla maalailtuja mahdottomuuksia.

Käytän näitä kokkisovelluksia paljon myös koristeluideointiin. Kun laittaa hakusanaksi vaikkapa mansikkakakku tai mustikkapiirakka, voi nopeasti katsastaa millä tavalla oman kakkunsa kruunaisi.

v3west15

v4west15

Kotikokin lisäksi suosin kaupallista (ilmaista) Pirkan reseptipankkia, sillä Pirkka-lehdessä on melkein aina erittäin käyttökelpoisia reseptejä ja ideoita. Tämä sovellus luonnollisesti listaa reseptien tarvikkeet mahdollisuuksien mukaan Pirkka-tuotteina mutta eipä tuo pahemmin häiritse. Se on aivan sama minkä merkkisiä vehnäjauhoja kakkuun käyttää.

q10west15

No joo vitsi vitsi, tuo Stepfordin naiset -henkinen kuva ei ihan vastaa meikäläisen normaalia kyökkipiikalookkia, se on tilannekuva tytön synttäreiltä kun yritin essun avulla varjella vintagemekkoani rasvatahroilta järjestellessäni viimeisiä juttuja keittiössä.

”My secret ingredient is cyanide”. Kuten ystäväni tokaisi minut nähtyään :D

Oliko tuttuja sovelluksia? Mielelläni otan vastaan aiheeseen liittyviä vinkkejä jos sattuu löytymään.

Kokkola & Neristan

Kokkolan vanhallakaupungilla on erikoinen nimi, Neristan. Se kuulostaa taianomaiselta, vähintään Narnialta, ja aluksi meinasinkin koko ajan taivuttaa sanan Neristaniassa, Neristaniaan. Nimi tulee sanoista ner i stan eli alakaupunki.

Taianomainen vanha puutalokaupunginosa kyllä onkin, värikäs mutta kuitenkin tyylikäs ja harmoninen. Me ollaan kompastuttu tällä reissulla koko ajan siihen, että olemme liikkeellä silloin kuin kukaan muu ei ole, ja usein putiikitkin ovat jo sulkeneet ovensa. Niin myös nyt. Joten kannattaa olla liikenteessä keskipäivän tienoilla, jos haluaa katsella kivoja kirppiksiä ja antiikkikauppoja muutenkin kuin nenä kiinni ikkunassa (ARGH!). Olisi pitänyt suunnitella aikataulutusta vähän paremmin, otan tästä opikseni.

Mutta jos nyt jotain hyvää niin rahat säästyy :D eikä sovi vähätellä sitä silmäniloa mitä näiltä reissuilta saa, kun pääsee ihastelemaan persoonallisia taloja, kukkaistutuksia ja puutarhoja. Neristanin rakennukset ovat pääsääntöisesti 1800-luvulta, mutta vanhempiakin löytyy. Parhaiten alue aukeaa kävellen, vaikka autollakin kaduilla saa ajaa.

h9west15

h11west15

h12west15

h8west15

h13west15

Yksi hauskin juttu mitä Neristanista löysin oli vanhanaikainen juorupeili. Peili on sellainen taitettu pieni auton sivupeilejä muistuttava kapistus joka sojottaa talon alaikkunasta kadulle päin. Se on taivutettu niin että talossa asuva näkee peilin kautta mitä kadulla tapahtuu, molempiin suuntiin. Ennen vanhaan kyylämummoillakin oli kunnon työkalut :D en tajunnut ottaa kuvaa tästä peilistä kun ilahduin sen löytämisestä niin paljon, mutta käykää etsimässä sellaisia jos Neristanissa liikutte.

h10west15

h14west15

h5west15

Meidän majapaikkana toimi Vanhankaupungin Ravintola&Majatalo. Kiitos ja kumarrus myös tästä lukijavinkistä, sillä parempaa majataloa en olisi voinut edes kuvitella.

h15west15

Majatalossa on vain kaksi huonetta, ne sijaitsevat ravintolan sisäpihalla vanhassa rappioromanttisessa tornissa. Alakerran huoneessa on suuri sauna, ja yläkerran huone taas on todella tilava, joten siitä voi sitten valita huonetta varatessa että kumpaa kaipaa. Koska kyseessä ei ole varsinainen hotelli, huoneeseen ei myöskään kuulu aamiaista. Käytännössä matkustaja saa taloon avaimet ja sen jälkeen kulkee kuten lystää.

h3west15

h4west15

h16west15

h7west15

h6west15

h1west15

Vanhankaupungin ravintola on perustettu vuonna 1831 rakennettuun lasimestarin taloon ja paikan sisustus on kauniisti toteutettu vanhaa kunnioittaen. Ravintolalle on myönnetty Chaine des Rotisseurs -kilpi vuonna 2011, joten se kertoo paikan tasokkuudesta. Me käytiin syömässä ravintolassa ja kyllä maistui. Vähän jännitti mennä touhukkaan 1-vuotiaan kanssa noin hienoon paikkaan, mutta Anni on osoittautunut erittäin hyväksi seuralaiseksi ravintolassa. Pääsääntöisesti tyttö katselee kiinnostuneena ravintolan tapahtumia ja on hyvällä tuulella.

h2west15

En ollut tiennyt että Kokkola on noin kaunis kaupunki, kannatti ehdottomasti pysähtyä. Tosin ero Neristanin ja modernimman keskustan välillä on häkellyttävä, alueiden rajalla ollessa tuntuu siltä kuin olisi aikakoneen portailla.