Kokkola & Neristan

Kokkolan vanhallakaupungilla on erikoinen nimi, Neristan. Se kuulostaa taianomaiselta, vähintään Narnialta, ja aluksi meinasinkin koko ajan taivuttaa sanan Neristaniassa, Neristaniaan. Nimi tulee sanoista ner i stan eli alakaupunki.

Taianomainen vanha puutalokaupunginosa kyllä onkin, värikäs mutta kuitenkin tyylikäs ja harmoninen. Me ollaan kompastuttu tällä reissulla koko ajan siihen, että olemme liikkeellä silloin kuin kukaan muu ei ole, ja usein putiikitkin ovat jo sulkeneet ovensa. Niin myös nyt. Joten kannattaa olla liikenteessä keskipäivän tienoilla, jos haluaa katsella kivoja kirppiksiä ja antiikkikauppoja muutenkin kuin nenä kiinni ikkunassa (ARGH!). Olisi pitänyt suunnitella aikataulutusta vähän paremmin, otan tästä opikseni.

Mutta jos nyt jotain hyvää niin rahat säästyy :D eikä sovi vähätellä sitä silmäniloa mitä näiltä reissuilta saa, kun pääsee ihastelemaan persoonallisia taloja, kukkaistutuksia ja puutarhoja. Neristanin rakennukset ovat pääsääntöisesti 1800-luvulta, mutta vanhempiakin löytyy. Parhaiten alue aukeaa kävellen, vaikka autollakin kaduilla saa ajaa.

h9west15

h11west15

h12west15

h8west15

h13west15

Yksi hauskin juttu mitä Neristanista löysin oli vanhanaikainen juorupeili. Peili on sellainen taitettu pieni auton sivupeilejä muistuttava kapistus joka sojottaa talon alaikkunasta kadulle päin. Se on taivutettu niin että talossa asuva näkee peilin kautta mitä kadulla tapahtuu, molempiin suuntiin. Ennen vanhaan kyylämummoillakin oli kunnon työkalut :D en tajunnut ottaa kuvaa tästä peilistä kun ilahduin sen löytämisestä niin paljon, mutta käykää etsimässä sellaisia jos Neristanissa liikutte.

h10west15

h14west15

h5west15

Meidän majapaikkana toimi Vanhankaupungin Ravintola&Majatalo. Kiitos ja kumarrus myös tästä lukijavinkistä, sillä parempaa majataloa en olisi voinut edes kuvitella.

h15west15

Majatalossa on vain kaksi huonetta, ne sijaitsevat ravintolan sisäpihalla vanhassa rappioromanttisessa tornissa. Alakerran huoneessa on suuri sauna, ja yläkerran huone taas on todella tilava, joten siitä voi sitten valita huonetta varatessa että kumpaa kaipaa. Koska kyseessä ei ole varsinainen hotelli, huoneeseen ei myöskään kuulu aamiaista. Käytännössä matkustaja saa taloon avaimet ja sen jälkeen kulkee kuten lystää.

h3west15

h4west15

h16west15

h7west15

h6west15

h1west15

Vanhankaupungin ravintola on perustettu vuonna 1831 rakennettuun lasimestarin taloon ja paikan sisustus on kauniisti toteutettu vanhaa kunnioittaen. Ravintolalle on myönnetty Chaine des Rotisseurs -kilpi vuonna 2011, joten se kertoo paikan tasokkuudesta. Me käytiin syömässä ravintolassa ja kyllä maistui. Vähän jännitti mennä touhukkaan 1-vuotiaan kanssa noin hienoon paikkaan, mutta Anni on osoittautunut erittäin hyväksi seuralaiseksi ravintolassa. Pääsääntöisesti tyttö katselee kiinnostuneena ravintolan tapahtumia ja on hyvällä tuulella.

h2west15

En ollut tiennyt että Kokkola on noin kaunis kaupunki, kannatti ehdottomasti pysähtyä. Tosin ero Neristanin ja modernimman keskustan välillä on häkellyttävä, alueiden rajalla ollessa tuntuu siltä kuin olisi aikakoneen portailla.

Seuraavaan juttuun

Kylässä Raumalla

En uskalla vääntää tähän alkuun edes huumorilla mitään murrehommia, vaikka raumalaiset puhuvat niin mahtavasti että melkein tekisi mieli. Ystävällistä sakkia ja ystävällisen kuuloinen murrekin vielä :D Minä sain myös välittömästi kuulla kuulostavani tamperelaiselta, nääs nääs.

Yhteen lauseeseen tiivistettynä, Rauma oli aika huikea. En olisi koskaan uskonut että niin upeaa vanhaa kaupunkia Suomesta edes löytyy, ylitti kaikki odotukset ja kirkkaasti. Eipä ihme että suuri ja kaunis puutaloalue on valittu UNESCO:n maailmanperintöluetteloon. Sattui vielä varsin komia keli, joten ei valittamista siinäkään.

d2west15

d24west15

d23west15

d19west15

d20west15

d12west15

Kummallista oli ainoastaan se, että missään ei näkynyt ketään. Tai no toki jossain pari hassua ihmistä (yleensä turistia kameroiden kanssa), mutta muuten oli melkoisen autiota. Kysäisin huvikseni paikalliselta että miksi näin ja hän kertoi että vanha kaupunki on yleensä aika tyhjä viiden jälkeen sillä ihmisillä on se käsitys että kaupat sulkevat varhain ovensa. Onneksi kaupat kuitenkaan eivät olleet vielä kiinni, sillä teistä monen vinkkaama Busstop-liike (Kauppakatu 19) oli todella hyvä suositus. Saku löysi sieltä vaikka mitä, ja Annikin sai söpöt pupupöksyt. Busstopissa on valikoimaa sekä naisille, miehille että lapsille, ja aika moni merkki on suomalainen (Ivana Helsinki, Terhi Pölkki, Papu, Minna Parikka, Makia, Uhana Design) mutta myös ulkomaisia saman linjan brändejä näkyi.

d17west15

d16west15

d15west15

d14west15

d13west15

Toinen tosi kiva putiikki oli Ruokapuoti Lumo (Kuninkaankatu 26). Lumo oli sekoitus luomuruokakauppaa (myös tuoretiski), luontaistuotekauppaa, erikoisoluthyllyä ja sekaan mahtui lisäksi lahjatavaraa ja sisustusjuttuja. Juuri sellainen kauppa missä viivyn ikuisuuden tutkimassa jokaista hyllyn kulmaa ja hypistelen läpi ihan kaiken.

d11west15

d27west15

Ruokapaikaksi valitsimme miljoonat suositukset saaneen Osteria da Filippon (Kauppakatu 20). ”Maailman parasta pizzaa ja italialaista jätskiä” -hehkutuksia oli vaikea ohittaakaan :D

d18west15

Sievä pieni ravintola oli viihtyisä, sellainen hieman boheemi ja rento. Taustamusiikkina soi mehevä jazz, ja erityisesti tämä musiikki sai aikaan sellaisen olotilan kuin ei olisi nykyhetkessä lainkaan. Ja se ohuen ohut rapea pizzapohja, ai ai!

d26west15

d8west15

d7west15

Helkkari, tuli nälkä tätä kirjoittaessa!

d1west15

d21west15

Älä koskaan tee sitä virhettä että lähtisit vanhaan kaupunkiin korkkareilla, tai muuten on luvassa pitkä ja kivinen tie. Sekä kirjaimellisesti että kuvainnollisesti. Minulla oli vähän hankaluuksia jo tasapohjaisilla sandaaleillakin.

Annin uusi pehmokaveri, Niinuskan kierrätyskamoista kursittu öttiäinen. Auta armias mikä huuto alkoi kun myyjätär irroitti hintalappua öttiäisestä ja Anni luuli että joutuu irroittamaan kätensä kaverista :D tytöllä on tällä hetkellä meneillään se vaihe, että se mikä hänen kädessään on, hänen kädessään pysyy tai muuten tulee vähintään maailmanloppu.

d9west15

d4west15

d3west15

d6west15

d5west15

d10west15

Nyt harmittaa että emme tajunneet ottaa kahta yötä vanhassa kaupungissa, päivä ei riittänyt alkuunkaan! Mutta toisaalta onpahan hyvä syy tehdä joskus toinen keikka, ei huono vaihtoehto sekään. Jos aikaa on vain vähän, suosittelen lämmöllä päämäärätöntä kuljeskelua kaduilla, piipahduksia pikku putiikkeihin ja kahviloihin. Jokainen talo on itsessään uniikki nähtävyys ja aina kun luulee että on löytänyt hienoimman, seuraavan kulman takaa löytyy entistä kauniimpi puutalo. Onnellisia ovat ne, jotka täällä asuvat ja saavat ihastella vanhaa kaupunkia joka päivä.

Parit saaristolookit

En viitsi ympätä näitä rättiblogin pakollisia asukuvia matkapostauksiin, sillä ne eivät kertakaikkiaan sovi joukkoon. Majakkasaaren historia päläpälä, kas tässä meikäläisen mekko, ja sitten jatketaan 1. maailmansodan sukellusveneistä.

Kas tässä meikäläisen Hell Bunnyn 40-luku henkinen mekko, jolla astelin laivaan kohti saarta.

a16west15

Kas tässä meikäläisen uusi itsensäpaljastajatakki, myös uunoturhapurotakkina tunnettu, jonka nappasin -70% Lindexin aleista. Pitkä hulmuava trenssitakki sopii meille lipputangoille vallan mainiosti, sillä me emme huku niihin. Varmasti sopivat lyhyillekin leideille, kunhan mitoitus on kohdillaan. Mutta kuten tiedämme, kaupoissa ei pahemmin petit ja tall -mallistoja täällä Suomessa näy.

b3west15

b1west15

Saaressa hengasin luonnollisesti ulkoiluvaatteissa, sillä tuuli oli aikamoinen ja varusteet sen mukaiset. Paitsi tänään aamupäivällä auringon paistaessa täydeltä taivaalta sai heittää T-paitasilleen. Oli oikein kunnon kesämeininki istua merenrannassa kallioilla auringonpaisteessa ja katsella joutsenia poikasineen.