100 vuotta vanha

Ystäväni Maijan tytär sai edellisenä sunnuntaina nimen, ja poikettiin nimiäisten jatkoilla viemässä tervehdys pienokaiselle. Löysin aivan ihanan lasten kuppi&lautanen -setin Tampereen Design Boulevardilta joka oli niin Maijan näköinen kuin olla voi, kuten melkein kaikki muukin kyseisessä kaupassa. Se on jännä miten kaupoista voi ihan suoraan määritellä kenen näköisiä ne ovat.

Kun nyt alettiin puhua siitä että joku asia on tietyn ihmisen näköinen, niin tämä Tampellan vanha sydänkangas todella on se elämäni kangas. Sunnuntain kahvihetki oli hyvä syy pukea ylle Monan tekemä sydänmekko.  Minulla on tätä kangasta jemmattuna varastossa Annia varten muutamassa eri värissä, sitten kun tyttö lähtee kävelemään niin ei muuta kuin mekkotehdas käyntiin.

a23maalis15

a22maalis15

Ikuistin ystäväni suvussa kulkeneen vanhan kastemekon, se oli niin herkkis. Mekon helmaan on kirjottu kauniisti sitä käyttäneiden lasten nimet jo vuosikymmenien ajan.

a20maalis15

a19maalis15

a18maalis15

Meidän suvussa puolestaan on kulkenut tämä asussani näkynyt isomummoni laukku, joka on jo noin 100 vuotta vanha. Käytän laukkua harvoin mutta rakkaudella, sillä toivon sen kestävän vielä seuraavatkin 100 vuotta. Laukun nahka on onneksi niin paksua että ihan helpolla ajan hammas siihen ei pure.

a14maalis15

Seuraavaan juttuun

Kaduilla tuulee, sydänpallot liitää

En näköjään malta pysyä erossa näistä Monan ompelemista mekoista, sillä niistä jokainen on saanut jo käyttöaikaa. Punavalkoinen omenamekko toimi kylästelyasuna tässä taannoin, kyllä se ihan menettelee mustien talvisukkistenkin kanssa vaikka onkin parhaimmillaan paljain kintuin kesämekkona.

Luulitteko oikeasti että pystyisin vastustamaan kiusausta olla ottamatta ystävänpäiväpalloja mukaan edes yhteen asukuvaan. Ha!

o10helmi15

o11helmi15

Ei tosin ollut kaikkein näppärin juttu tuon päivän myrskytuuli, pallot olivat kuvissa aina vaakasuoraan. Hämmentynyt bloggari on hämmentynyt ja muut upeat ilmeet kuvissa :D en usko että kukaan muu kykenee olemaan niin epäkuvauksellinen kuin minä. Kuvauksellisuusgeenit perheessä menivät ikävä kyllä kokonaan siskolleni.

o12helmi15

Minusta alkaa vahvasti tuntua siltä, että elän tulevan kesän tasan näissä kolmessa mekossa.

Kolme uutta mekkoa

Kerroin pari postausta taaksepäin että nyt on Monalla teettämäni mekot valmiina. Päädyin teettämiseen koska itse en tällä hetkellä yksinkertaisesti ehdi paneutumaan ompeluhommiin sisustussysteemejä enempää, ei riitä vuorokaudessa tunnit. Lisäksi olen pantannut noita kankaita kaapissani nyt jo niin kauan, että oli aika saada ne käyttöön.

Tämä rakkaista rakkain Tampellan sydänkangas on ehtaa vintagea, löysin sen joskus kirppikseltä ja mittailin että siitä saa juuri ja juuri aikaan olkainmekon, mutta varaa säätämiseen (lue: sössimiseen) ei ole senttiäkään. Sikälikin oli hyvä juttu antaa kangas ammattilaisen käsiin. Tästä tuli yhdellä sanalla sanoen täydellinen:

j10helmi15

Toinen kangas on jostain Eurokankaan palalaarista nappaamani omenakangas, joka on niin minua kun olla voi. Halusin tästä kankaasta päivämekon vähän pidemmillä hihoilla, sellaisen arjen käyttömekon. Jotenkin tuo omenaprintti kuuluu asiaan meikäläisen kohdalla, sitä viime syksyn megasatoa muistellessa :D

j9helmi15

Viimeinen kangas on kulkeutunut minulle jostain, en tähän hätään muista että mistä olen sen hankkinut. Vanhahtava ruusukangas on niin upea että tästä ei ruusuprintti enää kauniimmaksi voi muuttua. Kuosi on romanttinen mutta ei liian, sillä värimaailma on niin hillitty.

j8helmi15

j15helmi15

No niin, kevät saa tulla, mekkomuija on valmiina!