Ivana toisen käden löytö

Mikä tuuri ja säkä että bongasin käytettynä juuri sen Ivana Helsingin Rotterdam-malliston taskumekon mistä haaveilin silloin kun ko. mallisto julkaistiin. Mekko on priimakuntoinen, edellinen omistaja on kohdellut sitä hyvin. Vuodesta toiseen Ivanan mekot iskevät minun makuuni kuin veitsi voihin, ja odotan jo ensi keväänä myyntiin tulevaa Muumit-mallistoa sormet syyhyten.

o7marras14

o3marras14

p1marras14

Mekossa on koko takaosan kattava (niskasta helmaan) järeä metallivetoketju, hauska yksityiskohta muuten melko retrohenkisessä mekossa. Se mitä näissä Ivanan mekoissa ihan erityisesti arvostan on hieman pidemmät hihat. Lyhyet T-paitahihat eivät pue minua yhtään niin hyvin kuin puolihihat tai 3/4-hihat. Arvatkaa vaan kuinka vaikea näitä kahta edellistä hihanmittaa on löytää valmismekoista…

Eipä tässä muuta kuin minä sydän kirppikset.

Seuraavaan juttuun

Stieg.

Minulla on ollut viime kuukausina pieni tauko lukemisesta. Olen yrittänyt lukea pariakin kirjaa ja muutamassa kepeässä romskussa jopa onnistunut, mutta normaalitahdissa en ole pysynyt. Kun heräilee öisin keskimäärin vartin välein jokaiseen vauvan liikahdukseen ja ynähdykseen, ei keskittymiskyky ole valveilla ollessa ihan sellainen että ymmärtäisi kaiken lukemansa. On tämäkin, ajalla ennen vauvaa nukuin kuin tukki missä vaan metelissä, mutta nyt olen virittäytynyt johonkin kummalliseen unen ja valveen rajatilaan jossa pieninkin rasahdus säpsähdyttää hereille. Likkahan toki nukkuu ihan tyytyväisenä läpi yön, että tasan ei käy unenlahjat meillä :D

Kirppiksellä osui käteen Stieg Larssonin Millennium-trilogia euron kappale, joten nyt oli pakko tarttua. Olen kieltäytynyt katsomasta sarjan pohjalta tehtyjä leffoja, koska kirja pitää aina lukea ensin, mutta en ole halunnut tarttua kirjoihinkaan. En tiedä miksi olen vältellyt Larssonin teoksia, sillä niissä on kaikki ne ainekset jotka minua kiinnostavat. Ruotsalainen dekkari kun harvemmin menee pahasti pieleen. Saatoin haksahtaa kliseiseen ”muotikirja, en lue” -vastarannan kiiskeilyyn. Mutta parempi jälkijunassa kun ei ollenkaan.

c1marras14

Että ei muuta kuin kimppuun vaan. Jos tämä on niin koukuttava kuin sanotaan, älkää ihmetelkö jos minusta ei kuulu mitään.

Kaulahuivien kuningatar

Lämmin, lämpöisempi, Maison Scotchin villahuivini. On pari asiaa missä ei voi vetää kohdallani övereitä: tyllin määrä mekon helmojen alla ja kaulahuivin koko. Mitä muhkeampaa, sen parempi. Ihan oikeasti yritin kulkea silmät kiinni Inchissä kun pääpointti oli etsiä Sakulle syyskaudelle pari vaatetta, ei minulle. Mutta en voinut sille mitään että kun kurkistin vähän toisella silmällä (etten vain kompastu), zoomasin Maison Scotchin täydelliseen kaulahuiviin. Vaaleaa marjapuuronväristä ja mustaa ruutua oleva jättimäinen huivi heilahti kassan kautta alta aikayksikön.

Kuvat eivät oikeastaan edes kerro totuutta miten iso ja jämäkkä tämä huivini on. Siitä riittää myös hupuksi, jos talven viimoissa pelkkä pipo ei riitä. Siitä riittää itseasiassa melkein torkkupeitoksikin :D

y5syys14

y8syys14

y7syys14

Torkkupeitoksi ainakin kissalle jumaliste! En voi käsittää millä valonnopeudella Nöpö haistoi eteisen pikkupöydälle hetkeksi jättämäni huivin, kun se oli jo ehtinyt tehdä pesän siihen. Kissoilla on jotain yliluonnollisia kykyjä… Ne haistavat vääriin paikkoihin jätetyt vaatteet kuin meikäläinen juustokakun.

y4syys14

Vaikka muuten lepsuilenkin katin suhteen ja se saa löhöillä melkein missä vaan, niin tämä makuupaikka on no-no. Koska jos joku on ärsyttävää niin kissankarvat kaulahuivissa, kun niitä on kohta silmät ja suu täynnä. Nöpöstä se tietty ei ole kuin korkeintaan avuliasta, vähän lisälämpöä nääs ;) Se oli kovin närkästynyt kun kehoitin arvon neitiä keräämään luunsa huivini päältä.

Black Milk Toasties -trikoot

Kuten on varmaan huomattu, olen melkoinen Black Milk -fani. Syytän tästä osittain roller derbyä, nimittäin kun jotain asiaa tarpeeksi kauan katselee, siihen tottuu ja nykyään värikkäät trikoot ovat minulle arkivaatetta. Australialainen Black Milk on trikoiden suhteen jo aikamoinen legenda, mallistoista löytyy kaikken nörttien unelmakuvituksia aina Star Warsista Harry Potteriin ja Mass Efectiin. Koivissa seikkailee myös Liisa Ihmemaassa, Hamlet, yksisarvisia, tähtisumua ja dinosauruksia. Helpompi on varmaan luetella mitä trikoista ei löydy, sillä valikoima on melkoinen.

Uusin lisäys BM-trikoissa on kuitenkin meille suomalaisille varsin näppärä Toasties-malli, eli fleecevuoratut trikoot. Talvikaudella ihan ykköset, jos toimivat yhtä hyvin kuin fleecevuoratut sukkikset. Tokihan minun oli pakko nämä lämpötrikoot itselleni tilata, koska lenkillä voi ihan hyvin käyttää myös hienoja pöksyjä. Toastieseja on toistaiseksi tarjolla vain muutamalla eri kuosilla, mutta eiköhän niistäkin löydy. Itse ostin punaiset tartan-kuosiset.

o6syys14

Materiaali on Black Milkille tyypilliseen tapaan napakka ja printti on kirkas. Matsku ei kuitenkaan kiillä ihan samaan tapaan kuin perus BM:t. Sisävuoren kevyt fleecenukka on pehmoinen kuin pumpuli, eli trikoot ovat aivan ihanat yllä. Perstuntuma (haahaa) on ihan sama kuin talveen tarkoitetuissa urheilukaupan juoksutrikoissani, joten tämä entisestään kertoo niiden toimivuudesta myös lenkkikäytössä.

o5syys14

Tavallisiin Black Milkeihin näissä on kuitenkin merkittävä ero. Nimittäin perustrikoiden väri ja printti ei haalene venyessä yhtään, kun taas toastieseista hohtaa sisäpuolen valkoinen nukkapinta hieman läpi jos housua venyttää reilusti. Toisinsanoen, jos on yhtään reitevä tai on pyllyä, voi olla hyvä idea ottaa normaalikokoa yhtä suuremmat ettei käy niin että pohje ja reisi ovat eri värisävyä. Tämä ei kuitenkaan ole niin suuri harmi, etteikö omaakin kokoa voisi käyttää, mutta mainitsemisen arvoinen seikka kuitenkin.

o2syys14

Ylläni oleva Stay in bed -collari on OnePiecen. OnePiece on laajentanut valikoimaansa haalareista myös paitoihin ja housuihin. Sain testiin mustan kaksiosaisen asun ja tämä paksu pehmoinen paita on ollut täysi hitti kylminä aamuina kotosalla. Vielä ei ole ihan niin kylmä että pitäisi laittaa takkaan tuli, mutta aamun ensimmäisinä tunteina pitkähihainen on kuitenkin tarpeen.

o4syys14

Olen nyt käyttänyt trikoitani muutaman päivän ja tykästynyt niihin valtavasti. Nämä ovat tosi kivat ulkona viileämmällä kelillä, pysyy koivet lämpöisenä. Pelkäsin aluksi että materiaali lörpähtää käytössä koska se on niin paksua, mutta eipä ole HC-polvipusseja näkynyt. Olenko tyytyväinen lämpötrikoisiin? Yep.

Huom! Jos harkitsee tilausta Australiasta, hinnassa pitää ottaa huomioon Suomen tullimaksut. Näiden trikoiden kohdalla se oli 13,66 euroa. Tullithan maksetaan siinä vaiheessa kun paketti saapuu Suomeen ja jää tulliin, ei tilausta tehdessä. Tiedän monta tyyppiä kenen trikoopaketit eivät ole jääneet tulliin ollenkaan vaan tulleet suoraan postiin, mutta minun paketeistani on tullut joka kerta tullauslappu kuten kuuluukin. Tullirajakin taitaa olla nykyään joku ihan naurettavan pieni reilu 20 euroa, eli käytännössä aika iso osa EU:n ulkopuolelta tilatuista paketeista menee tämän rajan yli.

Pinkki tulokas ja romantiikan kuningattaria

Paikalliset kirppiksemme ovat pieniä, mutta se onkin niiden se ainoa huono puoli. Hintataso on täällä päin juuri sellainen kuin kirppikseltä odottaakin eli halpa, halvempi ja vielä edullisempi. Edellinen löytöni, Nümphin neonvärinen palmikkoneule maksoi kokonaista 6 euroa ja paita näytti käyttämättömältä. Vaikka syksy saakin minusta esiin murrettujen värien ystävän, nämä kirkkaat värit toimivat myös.

h3syys14

h2syys14

h1syys14

Tästä uhkaa nyt tulla neuleviikko oikein kunnolla, mutta väliäkös tuolla.

Meidän kirppikset ovat jostain syystä täynnä kirjoja, löydän melkein joka kerta uutta luettavaa itselleni, valikoiman ollessa aina ihan uusimmista vasta julkaistuista romaaneista klassikoihin ja tyttöhömppään asti. Paljon kirjakerholaisia ehkä? Kesällä luin ensimmäisen Nora Robertsin hmm.. romanssi(?)kirjan, ja yllätyin kuinka kepeää ja sujuvaa tekstiä se oli. Yleensä kierrän sujuvasti kaukaa nämä kuuluisimmat romantiikan kuningattaret, sillä ihan pokalla ei pysty lukemaan liekehtivistä kupeista :D toisaalta, olen kyennyt lukemaan Fifty shades of Greynkin joten… Mutta mitä laajempi maku kirjapuolella, sen helpommin löytää luettavaa.