Vierailulla Visavuoressa

Meiltä on vartin matka Visavuoreen, enkä voi käsittää miksi emme ole aikaisemmin tehneet kierrosta kuvanveistäjä Emil Wikströmin (1864-1942) kotikonnuilla. Äitini on suositellut museovierailua minulle jo iät ajat, mutta nyt vasta sain aikaiseksi.

Visavuori on aivan uskomattoman hieno paikka sekä maiseman että arkkitehtuurin puolesta. Wikströmin ateljee on taideteos itsessään, rakennuksesta tulee mieleen enemmän satumaailma kuin tönö Valkeakoskella.

h24loka14

i18loka14

h23loka14

Wikströmin kerrotaan rakastaneen puutarhanhoitoa ja sen kyllä huomasi, sillä piha oli täynnä toinen toistaan kauniimpia istutuskokonaisuuksia, kiviportaita ja löytyipä ateljeesta pieni talvipuutarhakin.

h14loka14

h13loka14

h12loka14

h8loka14

Jugend-tyylisessä ateljeessa on esillä Wikströmin veistosnäyttely, mutta sieltä löytyy ihmeteltävää aina tähtitornista lähtien. Ensimmäisenä silmiin pistää Helsingin rautatieasemalta tuttu lyhty. Opaste kertoo että tämä kyseinen lyhty on originaali, eli se palasi niin sanotusti kotiin kun aseman lyhdyt uusittiin viime vuonna.

h11loka14

h10loka14

h7loka14

h9loka14

h19loka14

h17loka14

Museovieraan asussa muutaman vuotta vanha mutta erittäin ajankohtainen KappAhlin viitta (saatu) ja Minna Parikan pinkit kiiltonahkakengät.

h18loka14

Kari-paviljongissa pääsee tutustumaan Wikströmin tyttärenpojan, kuvittaja ja pilapiirtäjä Kari Suomalaisen töihin. Ei taida löytyä yhtäkään ennen 80-lukua syntynyttä suomalaista kenelle Karin poliittiset sarjikset Hesarissa eivät olisi tuttuja. Paviljongin näyttelyyn on kerätty eri vuosikymmenien parhaimmistoa, ja heti kun näin ensimmäiset kuvat Kekkosesta, sain vahvan flashbackin lapsuuteen. Lapsena sarjis kuin sarjis oli mielenkiintoinen, vaikka viiltävät poliittiset sivallukset menivätkin ohi. Tää on kivaa -näyttely on esillä vuoden loppuun asti.

h22loka14

Kari-Paviljongin alakerrassa esillä eri taiteilijoiden töitä ja hauskana lisänä Wikströmin ja hänen ystävänsä Axel Gallénin ullakkohuone Pariisissa (1885), joka oli niin pieni että on vaikea kuvitella kahden miehen asuneen siellä yhden talven. ”Oli niin ahdasta että toisen piirtäessä toisen oli oltava pitkänään sängyllä”. Uskon :D

h21loka14

h20loka14

h15loka14

Kesäkaudella Visavuoressa toimii kahvila, mutta nyt se oli ikävä kyllä jo kiinni. Toisaalta nyt sesongin jo päätyttyä ja vielä keskellä viikkoa arkipäivänä oli itseasiassa melkein paras aika vierailulle, sillä saimme pyöriä museossa ja Visavuoren alueella ihan omalla porukalla, ei yhtäkään turistia meidän lisäksemme paikalla. Eikä voi valittaa kauniista ruska-ajastakaan, jos puutarha on kesällä kaunis niin syksyllä se vasta upea onkin.

Suosittelen lämmöllä piipahdusta Visavuoressa, aukioloajat ja muut infot löydät täältä.

Seuraavaan juttuun

Takki jonka tekemiseen kuluu 7 viikkoa

Olipa kerran synkkä ja myrskyinen iltapäivä, kun pakkasin itseni autoon ja ajelin Hämeenlinnan taakse kylästelemään Anna-Marian luokse. Ansku oli kutsunut paikalle myös kaimansa Anna-Marian ja (t)ekoturkkeja valmistavan Helin, jolla oli mukanaan rekillinen pörröisiä töitään.

Heli tekee aivan uskomattoman hienoja takkeja ja asusteita jo viikinkien aikoina tunnetulla perinteisellä ryijytekniikalla, materiaalina lämmin 100% villalanka. Suomessa tällä erää vasta vuoden asunut paluumuuttaja Heli on ehtinyt voittaa takillaan jo Golden A’Design Awardin (2014), joka on kuin suunnittelijoiden Oscar-palkinto. Eikä suotta, minun piti pari kertaa hieraista silmiäni näiden vaatteiden edessä, aivan käsittämättömän näyttävää jälkeä.

z28syys14 fash_test6z29syys14 fash_tes6z30syys14 coat_test6Nyysin yllä olevat kuvat Helin sivuilta, koska oma pokkarini ei ihan laittanut parastaan hämyisässä valossa.

z27syys14

z24syys14

Päästiin tietty kokeilemaan pörrövaatteita ja väitän että meistä jokainen oli kuin lapsi karkkikaupassa. Anna-Maria näytti upealta perhoskeepissä ja mustassa haalarissa:

z26syys14

Minä sovitin mustaa pörröistä takkia jossa olo oli kuin olisi käärinyt itsensä nallekarhuun, sen verran muhkea ja painava vaate oli. Epäilemättä takki päällä ei tarvitse juuri huolehtia Suomen talvesta, kyllä tarkenee. Iskin silmäni välittömästi myös alla näkyvään kääntöhattuun ja ostin sen pois samantien vaikka kyseessä ei myyntitilaisuus ollutkaan. Nyt ratkesi arkakorvaisen talvihattuongelmat kerrasta eikä varmasti tule samanlaista vastaan.

z32syys14Päästiin leidien kanssa kokeilemaan ryijyn tekemistäkin ja sehän oli periaatteessa helppoa kuin heinänteko. Heli kertoi että on julkaissut aikoinaan Suuressa Käsityölehdessä ohjeet takkiin, mutta ei ole kuulemma nähnyt kenelläkään ohjeiden mukaan tehtyä takkia. Villi veikkaus että syynä on se, että kokeneellakin tekijällä kuluu takin tekemiseen noin 7 viikkoa, että ei ihan pikku projekti. En silti voi olla miettimättä että pitäisikö alkaa nypertämään talven pimeinä iltoina ryijyä, eihän sillä sikäli väliä vaikka tekemiseen kuluisi 10 talvea.

z31syys14

Lämmin Audrey-talvihattuni on fiilikseltään vintage juuri sopivalla tavalla, että se käy villakangastakkeihini kuin nenä päähän. Korvaläpät ovat niin tiiviit, että ei vahingossakaan mene tuuli läpi. Lakin voi kääntää myös musta puoli ylöspäin, jolloin korvaläpät sidotaan karvalakkityyliin ylöspäin. Pitää jossain vaiheessa ottaa kuvat niinkin.

y3syys14

 

Nimiäiset, päivä yksi

Jos joku ihmettelee miksi puhun päivä ykkösestä, niin jaoimme suosilla juhlat kahdelle päivälle että vieraat mahtuvat ylipäänsä taloon sisälle ja kaikille on istumapaikka. Nyt on kahdet kekkerit takana ja huhhuh en leivo enää ikinä. Jos joskus alan sekoilemaan ja mietin että eihän se nyt ole isokaan homma leipoa yksin neljää täytekakkua, tehdä niihin sokerimassakoristeista lähtien kaikki itse, leipoa melkein sata donitsia ja kuorruttaa niitä eri värisillä valkosuklaamassoilla, tehdä useita kymmeniä muffinseja ja kuorruttaa ne, niin sanokaa minulle että unohda.

Vietin perjantain aamuvarhaisesta yömyöhään tukka jauhoissa keittiössä, heilutin toisella jalalla sitteriä ja järsin kynsiäni uunin edessä että lässähtääkö kakut ja ehdinkö ajoissa valmiiksi. Onneksi sain päivällä lastenhoitoapua, ja luojan kiitos Anni nukkuu aamuisin pitkään (07:00 on ihan hyvä aika leipoa), että pystyin jatkamaan lauantai- ja sunnuntaiaamuina kuorrutehommissa koska tokihan niiden pitää olla tuoreita molempina päivinä. Kuvittelin etukäteen että pikku juttuhan tämä, pari hassua kakkua :D just. Hommaan kuluu sata vuotta kun on vain yksi uuni ja tekee tietty aina sen yhden taikinasatsin kerrallaan. Nyt riitti leipominen hetkeksi aikaa kiitos vaan, en halua nähdä enää yhtäkään tomusokerilaatikkoa.

Mutta jos unohdetaan edellinen vuodatus, niin muuten nimiäiset menivät leppoisasti ja rennosti. Anni juhli mummonsa ostamassa suloisessa raitamekossa, ja minä lauantaina Olivia Rougen sydänmekossa.

s3syys14

s4syys14

s2syys14

Ylpeä isä ja virkamiesposeeraus.

q1syys14

Tarjoilupöydästä tein oikein överihempeän, luonnollisesti. Aina kun on mahdollista vetää överiksi, teen sen ihan varmasti. Vaaleanpunaista, turkoosia ja pinkkiä, mitä söpösempää sen parempi. Olen ihan rakastunut tuohon kreemiin millä kakun voi näppärästi kuorruttaa, sen myötä sai heittää hyvästit valuville kermavaahdoille. Napakka kreemi jähmettyy jääkaapissa siihen malliin että kakku pitää muotonsa.

s9syys14

s8syys14

s7syys14

Noiden ihanien donitsien ohje täällä KLIK!

s5syys14

s6syys14

v8syys14

v9syys14

Kaikki valokuvat ovat tietysti vieraista ja itse tyttösestä, joten kuvasaldoa blogiin ei ole tämän enempää. Olen tosi huono abstraktien fiiliskuvien ottaja, sillä pääsääntöisesti tajuan kameran olemassa olon vasta sitten kun juhlat ovat jo ohi ja saan paniikin että kaikki valokuvaan nytheti, kukaan ei poistu ovesta sitä aikaisemmin! Fiksu räpsisi rauhassa pitkin päivää kaikenlaisia otoksia, mutta ehei, pieni valokuvapaniikki on vakio.

Hääjuhlissa

Viikonloppu kului hyvin hääteeman parissa, ensin perjantaina meidän oma hääpäivä (5 vuotta mennyt ihan hujauksessa!) ja lauantaina joukkuekaverin häät. Meidän perheestä minä edustin muutaman tunnin ajan häissä ja Saku taas sai kahdenkeskistä aikaa tyttösen kanssa kotona. Onneksi meidän pirpana suostuu tarvittaessa syömään pullosta, niin voin olla yhden syötön ajan poissa ilman sen ihmeempiä järjestelyjä.

Olipa ihanaa pitkästä aikaa kähertää tukkaa, sutia meikkiä oikein pitkän kaavan kautta ja vetää korkeimmat mahdolliset korot jalkaan. Olin lisäksi niin optimisti, että jätin ballerinat autoon vaikka korkkarikestävyyteni on saattanut tässä viime kuukausien aikana hieman kärsiä.

e6syys14

Kynsilakka ja ripsari saatu blogin kautta. Tämä kyseinen Lumenen frosted pearl efect (35 aamuinen sade) on syksyn uutuus ja uskaltaisin väittää että se on melkoista kynsilakkapornoa nudelakkojen ystäville. Todella kaunis sävy ja hienostunut lopputulos. Helmiäislakka tekee kynteen sellaisen pinnan että se ei ole matta eikä kiiltävä, vaan himmeästi hohtava. Huurteinen on oikeastaan erittäin kuvaava.

e5syys14

e4syys14

e13syys14

Juhlamekoksi valikoitui Lanvin for H&M -malliston musta yksiolkaiminen röyhelömekko ja asusteet tietty Minna Parikka, kuinkas muutenkaan.

e3syys14

e2syys14

f25syys14

f27syys14

f26syys14

Oli niin kivaa nähdä pitkästä aikaa joukkuekavereita, minulla on posket ihan lukossa nauramisesta ja nyt on sitten saateltu meidän Zhombi-Marja miehelään. Samalla voidaan todeta taas maailman pienuus, kun bestmanina toimi serkkupoikani. Ja hääpukukin oli Monan käsialaa :D

Ps. jokaisissa juhlissa on tästä lähtien pakollista olla glowstickeja, ette usko mitä kaikkea niistä voi tehdä aina hyppynarusta nenärenkaisiin.

Pps. jos nyt vielä joku väittää että näytän lyhyeltä kuvissa, niin on hyvä ja vilkaisee oikeaa alareunaa :D Pikkuruinen CH tosin on ilman korkkareitaan, mutta kuitenkin.

Viikonloppu kuvina

Jopas on ollut aurinkoinen viikonloppu, aivan ihanaa! Meillä on ollut vieraita pohjoisesta ja täällä on touhuttu niin puutarhassa kuin sisälläkin, käyty ostamassa ruohonleikkuri (huimaa kliffaa kyllä :D), piipahdettu satamassa, kokattu ja seurusteltu. Tällä hetkellä muut ovat kesäteatterissa, mutta koska itse en olisi pystynyt nököttämään muutamaa tuntia helteessä puupenkillä, jäin sitten kotiin Nöpö kainalossa. Harmi sikäli, olisi tosiaankin kiinnostanut Juicen biiseihin perustuva kipale :)

Kakkuni onnistui kivasti, joskin siitä EI ole kiittäminen erästä perheen kissaa… Nöpö nimittäin kävi rouskaisemassa palasen ensimmäisestä sokerirusetistani samantien kun poistuin keittiöstä hetkeksi ja jätin rusetin kuivamaan pöydälle. Olin pykännyt kyseistä pirun koristetta yli tunnin, mutta eipä siinä muu auttanut kuin aloittaa alusta, koska en ihan lämmennyt Nöpön suorittamille muutoksille. Harmaat rukkaset kävi kyllä väkisin mielessä kun pöydältä löytyi karvoja ja rusetista hampaanjäljet :D

d1heinä14

Itse pääpiru.

d10heinä14

Alkaa näyttää siltä että kohta voi siirtyä omenahommiin, ihan valtavia omppuja nyt jo :o luulin että nämä kypsyvät vasta syksyllä mutta täältähän saattaa tulla ennakkoa. Eniten hirvittää kyllä tämä määrä, en tiedä mitkä avoimet ovet on pidettävä että päästään kaikista omenista eroon…

d11heinä14

d6heinä14

d8heinä14

d7heinä14

e8heinä14

d5heinä14

d9heinä14

Nyt on vihdoin kylppärissä uusi suihku, huhhuh. Voitteko kuvitella että täällä oli suihku mitä ei saa kiinni mihinkään! Tuli jokseenkin elävästi mieleen brittihotellit, joista näitä älynväläyksiä tuntuu löytyvän.. kuka pystyy pesemään kasvonsa ja hiuksensa yhdellä kädellä, kysyn vaan.

d3heinä14

d12heinä14

Vihdoin onnistui myös aamukaffit ulkona, eikä tarvinnut pilkkihaalaria.

d4heinä14

d13heinä14

Vähän pyykinpesua… aikuisten garderobi näyttää niin tylsältä näiden rinnalla:

d2heinä14

Kaikenkaikkiaan nyt tuntuu taas ihan lomalta, se vaati vain vähän aurinkoa, kivaa seuraa ja tekemistä :) toivottavasti teilläkin on mahtava viikonloppu takana, ainakin ruisrockilaisia on hemmoteltu auringolla oikein kunnolla!