Seuraavaan juttuun
Seuraavaan juttuun

Puukkarit kesäksi?

Tähän väliin vähän hemmottelua teidän suuntaanne, sillä nyt joku onnekas voittaa itselleen kauniit Terhi Pölkin Karin-puukengät. Sievät vaaleat puukkarit on valmistettu käsityönä Myrskylässä. Materiaaleina kasviparkittu nahka from Kokkola ja koivu from Myrskylä, eli suomalaista duunia alusta loppuun saakka.

Kesä, aurinko, jäätelö, paljaat sääret ja vaaleat puukkarit… ei varmaan tarvitse sanoa enempää.

i1huhti14 terhi pölkkiTutustu Vuoden kenkäsuunnittelijaksi 2008 valittuun Terhiin ja kenkämallistoon täällä, klik!

Säännöt:

1. keksi nimimerkki ja jätä sähköposti sille varattuun kenttään.
2. kommentoi tätä postausta, kommentin sisältö on vapaavalintainen :)
3. vastausaikaa on 15.4. klo 12:00 asti.

Huom. Saatavilla koot 36-41.

Onnea arvontaan!

Seuraavaan juttuun
Seuraavaan juttuun

Kaikki kevään värit kerralla

Silmäni näyttivät pitkälti seuraavalta O_O kun avasin yllätyspaketin (PR-toimistolta), joka sisälsi aika reilunlaisesti KoneHelsingin kynsilakkoja. Ai että sentään mitä kevätvärien ilotulitusta! Tähän yhdistettynä ulkona paistava aurinko, ja johan ollaan kepeissä tunnelmissa täällä näin. Iloiset värit, iloinen mieli.

x2tammik14

x4tammik14

Kun ei osaa päättää mitä lakkaa kokeilisi, kokeillaan viittä kerralla.

x1tammik14

x3tammik14

Olen ennenkin hehkuttanut kyseisen merkin hinta-laatusuhdetta, KoneHelsingin kynsilakka maksaa n. 2e (ostan yleensä tarjouksella 3kpl/5e), sitä ei tarvitse laittaa kuin max. 2 kerrosta ja väri peittää kynnen täysin, ja pysyvyys on yksi markkinoiden parhaimpia. Ainoastaan briteistä ostamani BarryM Cosmeticsin kynsilakka on kestänyt pidempään kuin KH. Kun vertaa esimerkiksi 27 euron Chanelin lakkaani, joka alkaa murenemaan kynsien kärjistä alle vuorokaudessa, voi todeta että hintalappu ei todellakaan aina määrää laatua. (En voi vieläkään uskoa että tuollainen sikahintainen merkkilakka on pysyvyydeltään niin suuri pettymys).

Koska näitä uusia kynsilakkoja on nyt käsissäni sen verran paljon, että en ehdi mitenkään niitä käyttämään kevään aikana itse, ajattelin että laitan jollekin teistä kivan pikku ylläripaketin tulemaan. Luonnollisesti sellaisista lakoista, mitä en ole avannut :D Luvassa on vähän väriä ja vähän glitteriä ja sen sellaista, you`ll see.

Eli tätä postausta kommentoimalla osallistut samalla kynsilakkaylläripaketin arvontaan, kannattaa laittaa sähköposti kommenttiin mukaan sille varattuun kenttään (ei näy kuin minulle), että saan arpaonnea kohdanneeseen yhteyden osoitetietoja varten. Aikaa on vaikkapa maanantaiaamuun 27.1. klo 10:00 asti. Onnea :)

Seuraavaan juttuun

Haaste: missä ovat vanhat vaatteesi

Think&Style -blogista nakattiin haastetta pukea päivännasuksi sellainen vaatekerta, jossa jokainen asun osa on ainakin 5 vuotta vanha. Olisin voinut vetää haasteen joko todella helpolla (aika iso prosentti aktiivikäytössä olevista lempivaatteista on yli 5 vuotta vanhoja), tai sitten laittaa itselleni vähän haastetta etsimällä jonkun sellaisen vanhan vaatteen, mitä en ole pitkään aikaan käyttänyt. Olen aika tehokkaasti myynyt eteenpäin käyttämättä jääneet vaatteeni, mutta joitain vanhoja suosikkeja haudon kaapissa edelleen, koska en osaa päästää niistä irti. Tämä vihreä sifonkimekko on yksi sellainen.

l3marras13

Minua ei pue empirelinjaiset vaatteet ollenkaan, näytän niissä heti siltä että vyötärö on hukkunut kokonaan. Tai ehkä tämäkin on enemmän makuasia, minä haluan että vyötärö erottuu. Kuitenkin, pilkullinen vihreä sifonkimekko on muuten aivan ihana, joten olen ajatellut että ei kai vaatteiden tarvitse aina imarrella kroppaa täysin optimaalisesti, ja tästä syystä varastoinut mekkoa uskaltamatta myydä sitä kirppiksellä. Jos tuleekin ikävä :D

Kengät ovat ikivanhat Vagabondit, ja nämä olivat mielestäni silloin joskus way back ihan sairaan korkeat. Jep, 5cm korko on kyllä huikea. Myös laukku on vanha, joku saattaa sen muistaakin, oli sen verran tehokäytössä aikoinaan. Laukun käyttäminen väheni ratkaisevasti siinä vaiheessa, kun ostin digijärkkärin eli möhkälemäisen jättikameran, eikä kameraa saanut enää ujutettua laukkuun ilman tetrismäistä kääntelyä. Mutta kiva laukku siitä huolimatta.

Haasteen ideasta sananen. Minä en laita vaatteita vaihtoon siksi, että ne menevät muodista. Muodikkuusaste on täysin yhdentekevää. Oma tyylini on oma tyylini, aivan sama mikä kotkotus on in tai out. Haastemekkoa etsiessä tuli huomattua että minulla aika paljon vanhoja vaatteita, joita rakastan edelleen, vaatekaapin kestosuosikkeja. Samalla huomaan sen, että olen nykyään paljon materiaalitietoisempi kuin ennen. Ei tulisi mieleenikään ostaa mitään rätisevää sähköistä pluruvaatetta, vaan katson tarkkaan että ostamani vaate toimii myös käytössä, eikä vaan rekillä. Aika moni vanhoista vaatteista on päätynyt kirppiskasaan tästä nimenomaisesta syystä, en ole enää halunnut rätistä talvella.

Seuraavaan juttuun