Niin pinkki että häikäisee

Käytiin eilen katsomassa oman roller derby joukkueeni peli Tampereella ja en kestä mikä ikävä iski välittömästi luistimille! Voi sitä iloa (ja tuskaa) kun tämä joskus tapahtuu, siellä ne punaiset maailman parhaat luistimet odottavat kaapin perukoilla.

Lähdin liikenteeseen kirkkaanpinkeissä Parikoissa, sekä käsilaukun että kenkien osalta. Kenkien väri on niin häikäisevän kirkas että sitä on todella vaikea saada tallentumaan kameralla mitenkään järkevästi, mutta että pinkit on. Todella.

z53elok14

Mekko H&M, rotsi Vila.

z55elok14

z54elok14

z52elok14

Kauhukseni huomasin että hiuksistani on alkanut taas kerran nousemaan tuollaisia pörröisiä pikkukarvoja oikein kunnolla, ja otsatukka on alkanut taipuilemaan vähän minne sattuu. Ensin laitoin ilmiön sen syyksi että menin hieman kostean nihkeällä tukalla nukkumaan, että ehkä otsis on vain painunut, mutta ei helkkari sentään kyllä se vaan taitaa olla kihartumista. Itku, potku ja hampaiden kiristys jos tämä maailman helpoin suora tukka on kohta mennyttä ja anitahirvoskihara tekee paluun. Olen niin tottunut jo siihen että aamulla ei tarvitse kuin harjata tukka ja se siitä! Samaa kieltä puhuu myös ihon kuivuminen. Raskausaikana en tarvinnut ollenkaan kosteusvoiteita, ihoni oli mitä parhaimmassa kunnossa, mutta nyt alkaa kiristää taas entiseen malliin argh. Atoopikkona tuo rasvaamattomuus oli ihan taivaallista, kun on tottunut siihen että yleensä saa upottaa itsensä suihkun jälkeen suoraan voidepurkkiin.

Voi kettu.

Seuraavaan juttuun

Friday I`m in love

Otsikko summaa hyvin tunnelmat näitä kenkiä kohtaan:

f5elok14 minna_parikka_buster_spades_black_white

Olen kovin iloinen että Minna Parikka on lisännyt mallistoonsa korkkareiden seuraksi upeita ”arkikenkiä” maihareiden ja tennareiden muodossa, sillä liian usein arkikengät ovat kuolettavan tylsiä. Kauppareissut ovat paljon hauskempia jos jalassa on pupunkorvia :)

Sukat.

Jos tosissaan kyllästyy läpsyjen käyttämiseen (minäkö, ehei suinkaan…) voi välillä fiilistellä hienojakin kenkiä kun vaan laittaa ohuen ohuen sukan väliin. Sattumalta vielä nämä vanhat Monkin läpikuultavat pallosukat sopivat hauskasti Parikoiden väreihin. Ihan sama millainen musta kaapu on yllä, jos jalassa räiskyy neonvärit:

v1heinä14

v2heinä14

v4heinä14

v3heinä14

Like mother, like daughter? Likka sai omat ”minnaparikat” :D haluan itsellenikin tuollaiset kotitossut, on meinaan hianot!

v5heinä14

Tänään me ollaan kuunneltu koko aamu Elvistä. Saku soittaa tytölle The Beach Boysia ja minä Elvaria, musiikkikasvatus alkaa jo nuorena ^^

Ps. onko kokemuksia ilmalämpöpumpuista? Jaa ne täällä.

Paljon onnea minä!

Eilisiä synttäreitäni varten oli varattu kaikkea mahdollista lemppariruokaani mitä en ole voinut raskausaikana syödä, ja miten sitten kävi… olin niin kuolemaväsynyt illalla että jäi syömättä ja menin nukkumaan :D korjaus, olisin mennyt nukkumaan jos arvon jälkikasvuni ei olisi päättänyt että nukkumaan mennäänkin vasta kahdelta yöllä koska nälkä ja muuta työllistävää pikku puuhaa. NYT sitten nukkua tuhistetaan ihan onnellisena taas jo parin tunnin unipätkiä, perus :D yöunet, ihan yliarvostettua. No, jos uusi yritys tänään sitten, josko viimein saisin sen kauan kaipaamani homejuuston eteeni grrr…

Vaikka sapuska jäikin saamatta, pari aika kivaa synttärilahjaa just for me. Ensinnäkin:

r2heinä14

r1heinä14

r3heinä14

r4heinä14

Mmmmnammm! Kirkkaanpinkit Minna Parikan Lin -kengät, ihan vain minua varten. Sitten kun joskus tarvitsee muitakin kenkiä kuin vain varvasläpsyjä, nämä ovat ensimmäisenä jonossa.

Synttärisankarin ilme eiliseltä:

r5heinä14

Tämä virne ihan siitä ilosta, että käytiin 3km kävelyllä ostamassa jätskit kyliltä. Ihan oikeasti kuinka maailman paras tunne että pystyin itse kävelemään 3 kilometriä! Luonnollisesti se sattui ihan tuskassa sekä kylkeen että romuselkääni, ja mummot rollaattoreilla vetelivät ohituskaistaa, mutta tästä se joka tapauksessa lähtee. Liikkumiskyvyn palauttaminen. En voisi olla enempää fiiliksissä että monen kuukauden rampa-aika on päättymäisillään ja pääsen vihdoin kuntouttamaan polvia marraskuisen (!) leikkauksen jäljiltä ja rakentamaan selän tukilihakset uudelleen, että tämä tuskainen välilevynpullistuman aiheuttama särky vihdoin loppuu. Uudet lihakset, paras synttärilahja ikinä :D

Uusia kenkätarpeita

Juujuu saa nauraa, mutta ihan oikeasti minulle on tullut tänne landelle muuttamisen jälkeen uusi kenkätarve. Postilaatikkoklopottimet. Eli sellaiset kengät jotka ovat aina eteisessä ja ne saa puolessa sekunnissa jalkaan kun esimerkiksi hakee postin, käy varastossa, menee saunalle tai muuten vain pikaisesti poikkeaa puutarhassa nyppimässä ruohosipulia, mansikoita tai raparperia.

Sattumalta löysin mustat kiiltonahkaiset matalat Sanitan puukengät alennuksesta 15 eurolla, joten nyt on sitten tanskalaiset klopottimet tuulikaapissa. Puukengissä on jotain sellaista joka viehättää minua. Ne ovat mutkattomat ja perinteiset, ja tässä tapauksessa vielä kiiltävät harakan suureksi iloksi. Eikä vahingossakaan tarvitse käyttää käsiä apuna kenkien pukemisessa, koska ne pitävät varmasti muotonsa.

c2heinä14

c3heinä14

c1heinä14

Asiasta seuraavaan, nyt pitäisi keksiä joku kiva kakku mitä leipoa kun anoppi tulee kylään huomenna. Olen kehittänyt jostain ihan käsittämättömän innostuksen leipomiseen, vaikka se ei oikeasti ole yhtään minua varten. Syytän tästä edelleen tuota meidän ihanan tilavaa keittiötä, se yksinkertaisesti inspiroi touhuamaan. Oliskohan jo perinteisen mansikkakermakakun aika kun kerran heinäkuu ja kaikki.