Painajaisunia

En ole nähnyt unia pitkään pitkään aikaan. Hassua muuten, en ole tullut ajatelleeksi että ennen Annin syntymää näin unia melkein joka yö niin että pystyin muistamaan niistä suurimman osan aamulla, mutta nyt on monta kuukautta ihan tyhjää sillä rintamalla. Viime yö oli kuitenkin poikkeus. Ehkä saavutin vihdoin niin sikeän unen että oli ylipäänsä mahdollista nähdä painajaisia :D

Kuvituksena erään päivän kotiasu. Skootterikuvioinen retro T-paita ja lintuhame molemmat jenkkireissun tuliaisia.

u26marras14

Unessa siirsin melkein koko vaate- ja kenkävarastoni vaatelainaamon halliin. Tässä oli ideana se, että tavalliset ihmiset toivat vaatteensa lainaamon tiloihin (kaikilla käyttäjillä oma vaatehuonetila rekkeineen ja kenkähyllyineen), ja kerran viikossa sieltä sai käydä hakemassa satsin lainaan. Eli lainata muiden vaatteita ja antaa omansa lainattaviksi. Hirveän näppärää oli kyllä kun sai shopata ”muotikirppiksellä” ilman että rahaa kului, ja viikon päästä palautti vaatteet takaisin omistajilleen.

Se painajaisosuus tässä unessa oli se, että kuljetusfirma hukkasi kaikki kenkäni! En uskonut että olisin niin kiintynyt materiaan, mutta unessa en saanut enää henkeä kun kuulin että kenkäni olivat kadonneet jälkiä (haahaa) jättämättä. Ikävä kyllä heräsin tässä vaiheessa kun ikävät uutiset oli kerrottu, eikä mysteeri koskaan selvinnyt :D

Unen jälkeen mietin että jos näin oikeasti kävisi, niin mitäs sitten. Mitä monoja tulisi eniten ikävä? Ehkä tätä on aika pohtia joulukuussa 24 päivän ajan, sillä kenkäjoulukalenteri tekee tänä vuonna paluun. Päätin sen tässä juuri nyt. Blogini alkuperäinen idea oli höpöttää kengistä muiden kenkähullujen kanssa joten sitä soppaa on nyt luvassa ja paljon.

Ps. olin unessa kuin lapsi karkkikaupassa kun pyörtyilin muiden vaatelainaamon 39-40 koon kenkähullujen kenkäkokoelmien edessä ja mietin että saan pian käyttööni kaikki ne upeat kenkäparit huh! And world peace.

Seuraavaan juttuun

Piristevärejä perjantaille

Viikon asiapertteilyn jälkeen kaipasin jotain värikästä ja kukerrusta, joten lähdin kukkamekkolinjalle. H&M:n paksu trikoomekko on vähän levoton kuosiltaan, mutta pidän siitä ehkä juuri siksi. Joskus kaaos menee järjestyksen edelle, myös vaatteissa.

p9marras14_1

p8marras14

p6marras14

p5marras14

Olen jämähtänyt pahemman kerran noihin Parikan Frida-nilkkureihin. Ne ovat niin älyttömän hyvät kävellä vaikka korko hipoo kymmentä senttiä. Roller derbyssä vaurioitunut nilkkani ei vieläkään, kahden vuoden jälkeen ympäri kääntymisestä, taivu kunnolla superkorkeisiin korkoihin. Toisinsanoen olen saanut heittää heipat yli 10cm korkoille ihan kokonaan. En tiedä kuinka mahdollista on että jalka joskus vielä palautuu takaisin mutta epäilen suuresti. Onneksi minulla ei kovin monia niin korkeita kenkiä edes ole, mutta muutama pari harmittaa kyllä.

Raitapaita derbymatsissa

Poikettiin lauantaina katsomassa roller derbyn Suomi Cupin finaaleja ja tänä vuonna kävi niin että Tampere voitti pronssia, jee! Aluksi näytti siltä että Turku saa niskaotteen, mutta puoliajalla meidän mimmit keräsivät ruutia ja tykittivät lopulta kirkkaaseen voittoon. Huh että oli jännittävää, minun ei todella pitäisi katsella matseja jos haluan välttää sydärin.

Blogin aiheeseen eli vaatetukseen, minulla oli yllä tällä kertaa ei yhtään väriä, mutta viihdyin harmaissani oikein hyvin. Saint Tropezin raitapaita ja Vintron maiharit kullanvärisellä vetskarilla on saatu Putiikki Rannalla -liikkeestä. Putiikki on yksi vanhimmista yhteistyökumppaneistani, taisimme tehdä ensimmäisen kerran blogiyhteistyötä jo 2009.

h14marras14

j4marras14

Harmaa villakangastakki on Mangosta parin vuoden takaa ja tämän lukisin melkein virheostokseksi. Takki on todella kiva mutta en oikein tiedä mihin vuodenaikaan sitä voisi käyttää. Se on liian kylmä jos mittari laskee nollaan, mutta näyttää hassulta plussakeleillä kun muistuttaa kuitenkin kunnon villakangastakkia. Tartun mielummin nahkarotsiin kuin tähän, jos mittarissa on vähänkin lämpöä. Ehkä pitää muuttaa melkein virheostos käyttövaatteeksi asennemuutoksella.

j5marras14

j3marras14

k12marras14

k13marras14

Nyt muuten alkoi meikäläisellä raskauden jälkeinen sulkasato, minulta ei ole ikinä lähtenyt näin paljon hiuksia kuin juuri nyt. Tuntuu että jos hipaiseekaan tukkaa, sormissa on hiustukko. Tosi kiva kyllä kun moppini on juuri kasvanut pituutta sen verran että en haaveile enää pidennyksistä ihan joka päivä. Pitää toivoa että päähän jää edes pari karvaa, ettei tarvitse taas leikata lyhyemmäksi.

Isänpäivää viettämässä

Ensimmäinen isänpäivä takana meidän perheessä, ja pappaakin käytiin juhlistamassa viereisessä kylässä. Kurjaa että lapin pappa asuu niin kaukana, ettei kylästelyt ihan noin vain onnistu, mutta me pakataan talvilomalla sitten kimpsut ja kampsut ja lähdetään kohti pohjoista.

Eilen oli mahtava sumuinen päivä, kuinka paljon rakastankaan näitä kelejä. Tämä ei ollut vitsi, minä oikeasti pidän viileästä ja sumusta. Ainoastaan käy sääliksi tulevaa koiranomistaja minua, voin vaan kuvitella kuinka kuraisia karvakaverit tällä hetkellä ovat lenkin jäljiltä. Meille tosin ei ole koiraa tulossa ihan vielä, mutta joskus tulevaisuudessa sitten. Pitää antaa vähän armoa Nöpölle :D

k15marras14

k16marras14

Irregular Choicen Blythe-kengillä ei voi olla kuin hyvällä tuulella. Ei tarvitse kävellä liian pienillä kengillä unohtaakseen kaikki murheensa (eikö tämä ole joku vanha viisaus vai muistanko väärin?), riittää että on tarpeeksi hauskat kengät.

Ps. Pätsiniemen puolella blogiarvonnassa upeat sarvet KLIK!

Ei o kylymä, trenssillä pärjää

Aina osuu jokunen lämmin päivä pikku pakkasten keskelle, että tarkenee lähtemään kylille vuorillisella trenssillä. Tämä vanha hevosprinttinen takkini on matkamuisto Lontoosta, muistaakseni. Voi olla Liverpoolista tai Manchesteristakin.

Huomasitteko sanan kylille? Siitä tuli mieleeni että vaikka Akaa on toki nykyään kaupunki, mutta niin kauan kuin jaksan muistaa, olen käyttänyt sanaa kaupunki tarkoittaen Tamperetta. Jo silloin, kun asuin vielä vanhempieni kanssa. Kun lähdettiin kaupunkiin, lähdettiin Manseen. Amurissa asuessa keskustaan lähteminen ilmaistiin että lähdetään kaupungille. Toijalan keskustaan lähteminen on yhtä kuin mennä kylille.

a8marras14

Nopeasti katsoen hevosia ratsastajineen ei juuri erota, printti näyttää enemmän kukkasilta kun kaukaa tiirailee. Mutta siellä ne pinkit kaksikot kiitävät.

a7marras14

a6marras14

a5marras14

Neosensin korkkarit toimivat syksyisin mahtavasti, ne ovat paksua nahkaa järeällä kumipohjalla, eli käytössä melkein vastaavat kuin mitkä tahansa nilkkurit. Nyt kun steppasin näillä kengillä pitkän kauppareissun, tulin taas miettineeksi että miksi edes käytän muista kenkiä. Neosensillä on kyky helliä jalkaa niin hyvin, että tennaritkin jäävät kakkoseksi. Joku tässä lestissä on että se istuu jalkaani täydellisesti, ja pehmustettu päkiä vielä lisää pumpulilla kävelemisen tunnetta. Suosittelen lämmöllä testaamaan jos osutte silmäkkäin kyseisen merkin kanssa.