Josko näistä räpsyistä saisi vähän paremman kuvan tuosta mariannehameestani. Voin kertoa että ei muuten tarvitse kävellä korkkareilla ihan vähään aikaan, onneksi on talvi ettei harmita liikaa. Nilkkani on rautakankijäykkä.

Punaisen ja mintunvihreän yhdistelmä on yksi suosikkejani, se on ihanan raikas. Olen ollut innoissani kun tänä keväänä mintunvihreää (joka normaalisti on kiven alla) on näkynyt vähän joka puolella, ehkä vihdoin olisi sauma löytää mintunvihreä käsilaukku punaisten mekkojen kaveriksi. Olen kranttu sävyn suhteen, mutta toivoa saattaa silti olla :)

En tiedä miksi valitsin tehdä tehdä hameeseeni vekkejä, koska vekkien laskostaminen on ihan järkkyä puuhaa, mutta niin vaan neulasin, neulasin ja neulasin. Marianne onnistui tosi kivasti, itseasiassa siitä tuli juuri sellainen kun olin fiilistellyt etukäteen.

Raidallinen muhkea hame on pyörinyt mielessä siitä lähtien, kun olen tuijotellut olohuoneen hyllyssä raidallista kokispulloa. Värit taas lainasin Mariannelta. Mietin aluksi pinkkivalkoraitaakin, mutta totesin että punavalkoiselle on enemmän käyttöä. Pinkkiä voi sekoittaa sekaan asustamalla.

Harmi laittaa tälläisiä kökkökuvia, mutta just nyt ei tuo korkkareissa heiluminen onnistu eli pitää räpsiä edustavat kuvat joskus toiste. Värit ovat oikeasti puhtaan kirkkaanpunainen ja valkoinen.

Alustyllin avulla hameen saisi kohotettua sateenvarjomaiseksi, jos haluaa draattisempaa lopputulosta. Jäykkä kangas (Eurokankaasta sisustuspuolelta) tosin pitää muotonsa ihan sellaisenaankin.

Fiilistelen paljaita sääriä, kapealinjaista valkoista kauluspaitaa (T-paitamalli) ja mintunvihreitä korkkareita. Mmmm kevät….

Ps. ei ole tähänkään projektiin kaavoja, teen aina vapaalla kädellä perushameet.

Minulta usein kysytään kuka inspiroi minua pukeutumaan, mistä nappaan ideat asuihini ja ompelutöihini. Ainoa julkkis joka onnistuu kerta toisensa jälkeen ihastuttamaan, on Zooey Deschanel. Mutta en seuraa Zooeyn tyyliä aktiivisesti, hän vain tupsahtelee esiin lehtien sivuilla ja joka kerta nyökyttelen hyväksyvästi. Täydellisen ihana nainen.

En seuraa muotia inspiraatio mielessäni, koska minulla on oma vahva, melko riippumaton tyylini, mutta silti muoti kiinnostaa ja seuraan sitä puhtaasti uteliaisuuttani. Saatan napata jostain makuuni sopivasta trendivillityksestä yhden pikku jutun, ja sulauttaa sen omiin hulmuhelmoihini. Esimerkiksi jättimäinen neonvärinen statement -kaulakoru kellohelmaisen pitsimekkoni kanssa, me likey. Olen eri tyylien sulatusuuni.

Ihmiset ympärilläni toimivat myös osaltaan inspiraationa, upeista pukeutujista jää aina joku fiilis ja esimerkiksi jos olen nähnyt kaupungilla ihanat punaiset korkokengät, saatan laittaa seuraavana päivänä itsekin punaiset kengät, joskin täysin erilaiseen asuun kuin inspiraationi lähde.

Kaikkein eniten minua inspiroi (hämmentävää kyllä) tavarat. Muotoilu. Arkiset käyttöesineet. Karamellit. Lelut. Mitä enemmän mietin asiaa, sitä enemmän kallistun tälle puolelle. Kaikkein rakkaimmat ompelukseni ovat aina peräisin tältä suunnalta. Eilen istuin alas ompelukoneelle erään kauan päässäni muhineen inspiksen vuoksi. Inspiraationi lähteet ovat tässä:

Mitä sitten seurasikaan… (muutakin kuin saumurin neulan katkeamista, kiroilua ja ruuvarin epätoivoista etsimistä)…