Nimiäiset, päivä yksi

Jos joku ihmettelee miksi puhun päivä ykkösestä, niin jaoimme suosilla juhlat kahdelle päivälle että vieraat mahtuvat ylipäänsä taloon sisälle ja kaikille on istumapaikka. Nyt on kahdet kekkerit takana ja huhhuh en leivo enää ikinä. Jos joskus alan sekoilemaan ja mietin että eihän se nyt ole isokaan homma leipoa yksin neljää täytekakkua, tehdä niihin sokerimassakoristeista lähtien kaikki itse, leipoa melkein sata donitsia ja kuorruttaa niitä eri värisillä valkosuklaamassoilla, tehdä useita kymmeniä muffinseja ja kuorruttaa ne, niin sanokaa minulle että unohda.

Vietin perjantain aamuvarhaisesta yömyöhään tukka jauhoissa keittiössä, heilutin toisella jalalla sitteriä ja järsin kynsiäni uunin edessä että lässähtääkö kakut ja ehdinkö ajoissa valmiiksi. Onneksi sain päivällä lastenhoitoapua, ja luojan kiitos Anni nukkuu aamuisin pitkään (07:00 on ihan hyvä aika leipoa), että pystyin jatkamaan lauantai- ja sunnuntaiaamuina kuorrutehommissa koska tokihan niiden pitää olla tuoreita molempina päivinä. Kuvittelin etukäteen että pikku juttuhan tämä, pari hassua kakkua :D just. Hommaan kuluu sata vuotta kun on vain yksi uuni ja tekee tietty aina sen yhden taikinasatsin kerrallaan. Nyt riitti leipominen hetkeksi aikaa kiitos vaan, en halua nähdä enää yhtäkään tomusokerilaatikkoa.

Mutta jos unohdetaan edellinen vuodatus, niin muuten nimiäiset menivät leppoisasti ja rennosti. Anni juhli mummonsa ostamassa suloisessa raitamekossa, ja minä lauantaina Olivia Rougen sydänmekossa.

s3syys14

s4syys14

s2syys14

Ylpeä isä ja virkamiesposeeraus.

q1syys14

Tarjoilupöydästä tein oikein överihempeän, luonnollisesti. Aina kun on mahdollista vetää överiksi, teen sen ihan varmasti. Vaaleanpunaista, turkoosia ja pinkkiä, mitä söpösempää sen parempi. Olen ihan rakastunut tuohon kreemiin millä kakun voi näppärästi kuorruttaa, sen myötä sai heittää hyvästit valuville kermavaahdoille. Napakka kreemi jähmettyy jääkaapissa siihen malliin että kakku pitää muotonsa.

s9syys14

s8syys14

s7syys14

Noiden ihanien donitsien ohje täällä KLIK!

s5syys14

s6syys14

v8syys14

v9syys14

Kaikki valokuvat ovat tietysti vieraista ja itse tyttösestä, joten kuvasaldoa blogiin ei ole tämän enempää. Olen tosi huono abstraktien fiiliskuvien ottaja, sillä pääsääntöisesti tajuan kameran olemassa olon vasta sitten kun juhlat ovat jo ohi ja saan paniikin että kaikki valokuvaan nytheti, kukaan ei poistu ovesta sitä aikaisemmin! Fiksu räpsisi rauhassa pitkin päivää kaikenlaisia otoksia, mutta ehei, pieni valokuvapaniikki on vakio.

Omenasateen jäljiltä

Sitä luulisi että nämä omenat pikkuhiljaa loppuisivat mutta ehei, joka aamu ulos mennessä puiden alla on omenasade. Meillä kävi edellisillä viikoilla todella paljon kerääjiä omenapörssin ja blogin kautta, ja silti näitä vaan riittää. En uskalla edes ajatella mikä tilanne olisi ilman kerjääjiä! Hienoa että niin moni sai meidän puutarhasta tarvitsemansa omput :)

n11syys14

n10syys14

n8syys14

Tällä kertaa seisoskelen omenasateessa Jumperfabrikenin neuleessa (saatu), vanhassa tuunatussa kirppispaidassa ja viime aikoina erittäin tutuiksi käyneissä puukkarinilkkureissa. Mistä tulikin mieleen että nyt olisi oikea hetki ottaa käyttöön Swedish Hasbeensin mustat syysnilkkurini. Lisäksi tuli mieleen että vaatekaapissani olisi tilausta hyvin leikatulle mustalle villakangashameelle. Neuleet laskeutuisivat paljon nätimmin yläosasta istuvan hameen kanssa. Kumma kyllä näitä garderobin perusjuttuina pidettyjä vaatekappaleita ei tunnu olevan myynnissä missään! Periaatteessa voisi harkita tekevänsä myös itse, mutta inhoan vuorillisten vaatteiden ompelua ihan yli kaiken, kärsivällisyyteni kun on vähän lyhyttä sorttia ja pääsääntöisesti en käytä kaavoja joten… tämä yhtälö on tuhoon tuomittu :D

Kirkkautta päivään

On maailman helpoin huijata pukeutuneensa harkiten kun omistaa kirkkaan neonliilan hameen. Vaikka kyseessä on ihan tavallinen arkipäivä, se ei tunnu siltä kun takamusta ympäröi hohtava vekkihame. Tällä viikolla olen ylipäänsä kunnostautunut hameiden käytössä, ne vain ovat niin näppäriä ja helppoja. Ja mukavia, vaikken asetakaan mukavuutta ykköskriteeriksi pukeutumisessa. On ihan ok vähän (mutta vain vähän) kärsiä jos esimerkiksi kengät ovat tarpeeksi hienot.

n7syys14

n6syys14

n5syys14

Jassoo se on perjantai sitten ja pian meille tulee vieraita tuvan täydeltä kun lapin sukua saapuu nimiäisjuhliin. Luonnollisesti ovat koko viikonlopun kun sieltä asti tulevat, eli vilinää ja vilskettä luvassa meidän huvikummussa :) Hauska viikonloppua tyypit, palataan langoille kun meillä on bileet purkissa.

Uskoisitko kumisaappaiksi?

Argh miten voi olla mahdollista että koko ajan huomaan sen ja tämän ja tuon vielä puuttuvan viikonlopun juhlakattauksesta, vaikka mielestäni plänäsin nimiäiset rennoksi tapahtumaksi joiden suhteen ei tarvitse stressata eikä säätää. Yeah right, säädön määrä on näköjään vakio. Luonnollisesti minun on pakko saada leipoa kaikki itse, vaikka fiksu tilaisi kakut leipomosta ja pääsisi puolet helpommalla. No, onneksi en ole luonteeltani HC-stressierkki vaikka välillä vähän kiirettä pitäisikin.

n4syys14

Hame & jakku H&M.

n2syys14

n3syys14

n1syys14

Sorelin Medina-nilkkureissa on kirkkaanoranssi yllärikorko. Sain nämä joskus aikoinaan Sorelin kamppiksen yhteydessä ja en oikein vieläkään tajua että nämä ovat oikeasti kumisaappaat. Tästä syystä nilkkurit ovat käytössä muutenkin kuin sateella, koska miksipäs ei. Tämän vuoden Medina-mallissa näkyi olevan taas vähän erilainen design, oranssi korko on vaihdettu mustaksi metallisella yksityiskohdalla ja nilkassa on damaski.