Voi tätä fotogeenisyyttä…

Hmmm… Kun selasin muksukuviani leirikoulupostausta varten, tajusin jotain hyvin olennaista. Olen näköjään aina ollut yhtä kuvauksellinen.

Ja kun miettii, että 80-luvulla ei todellakaan tuhlattu kallista filmiä räpsimällä niin kauan kuvia, että rakas lapsukainen sai naamansa järjestykseen vaan se oli sitten se mitä yhdellä räpsyllä tuli…  ”Niina, nyt otetaan kuva, näytä suloiselta ja hymyile!” ”Päätit sitten venytellä silmääsi…”

Nyt tiedätte miksi en useimmiten vetäise megamissihymyä kameralle. En vaan osaa :D

10 kommenttia kirjoitukselle “Voi tätä fotogeenisyyttä…

  1. Aivan loistavia kuvia Sinusta!!
    Olet aina näemmä ollut lahjakas =) Voisit jakaa kanssamme lisää näitä ihastuksia!! KIITOS.

    Vaan eipä sua kyllä tunnistaisi näistä kuvista.

  2. Aww, mitä kuvia! :D Ilmeistä huolimatta olet varsin söppänä :)

  3. Mun mielestä juuri tällaiset kuvat on parhaita. Inhoan niitä hymyile-nyt-nätisti-ja-poseeraa -pönötyskuvia joilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. : D
    Nämä ovat aitoja hetkiä!

  4. Todella suloisia kuvia<3 ja kyllä sut tosta vasemman puoleisesta vois tunnistaakin:)

  5. Aika aaws oot ollut. Mutta ihanaa kuulla (ja nähdä), että jossain siellä on sielunsisko mulle tän kuvaamisen suhteen. :)