Helsingin kaduilla kimaltaa sadevesi. Netin kaduilla kimaltavat kengät.
Säihkyvää viikonloppua kaikille!
Avainsana-arkisto: Prada
Seuraavaan juttuun
Seuraavaan juttuun
Kiinteät kalossit
Seuraavaan juttuun
Käärme paratiisissa?
Mitä mieltä olette syksyn käärmetrendistä?
Minulle teema on vaikea, puistattava. Tulee ekana mieleen viime aikojen villitys; että löydetään käärme aviovuoteesta tai yksinasuvan sänkyä lämmittämästä. Kammoan käärmeitä sen verran paljon, että pidin hetken aikaa ensimmäisen käärmeuutisen jälkeen visusti vessanovea (ja pöntön kantta) öisin kiinni.
Vaikka olen miljoona vuotta sitten tapaillut hetken tyyppiä, joka kasvatti käärmeitä kotonaan (keittokomero ja pakastin oli varattu eläville ja kuolleille hiirille) ja omistin vuosina 1999-2000 vihreän tekokäärmeennahkaisen vyön (Vero Modasta), en voisi mitenkään enää kuvitella pukeutuvani tuohon madonkuosiin, saati -nahkaan (SAATI nukkua samassa asunnossa käärmeen kanssa). Käärmekuosi on minulle paitsi verethyydyttävä, myös liian kirjaimellinen.
Mutta mitä mieltä te olette? Tuleeko syksynne olemaan selkärangaton?
Kuvissa Chloén ja Pradan syysnäkemystä, Style.com.
Seuraavaan juttuun
Klassikko + klassikko=?
Pidin paljon Pradan kesäsesongin kengistä, jotka olivat oxfordien, creepereiden ja espadrilloksien yhdistelmä (ja osa flatform-lapsikatrasta).
Tulevasta syyssesongista minuun iskivät ensinäkemältä Sonia Rykielin kengät. Jälleen oxford ja creeper ovat päättäneet lisääntyä ja heittäneet keitokseen vielä parit niitit mukaan.
Mutta sitten aloin funtsia. Että onko vähän väsynyttä lähteä hakemaan uutta muotokieltä yhdistämällä kaksi klassikkoa (tai Pradan tapauksessa kolme)? Tai että alanko olla kyllästynyt tähän klassikoiden ja ”heritage”-asioiden särmittämiseen; siis että peitetään oxfordit tai loaferit niiteillä ja avot, johan kelpaa kaupunkisoturille (kuuluu vihaan näitä sanoja -listalleni yhdessä mm. pikkupakkasen, naposteltavan ja drinksun kanssa).
Vastaus on kyllä. Olen kyllästynyt.
Mutta Pradan kengät huolisin silti (vaikka ovatkin melkoiset it-kengät). Ne näyttävät oikeasti suht ”uusilta”. Niissä ei ainakaan ole niittejä.
Kuvat Iz Andrew (epäilen, että alkuperäinen kuvalähde joku muu, Jak & Jil?) ja Glamour.com
Seuraavaan juttuun
Minä ja mun arskat
Kevään ankaran kirkkaat auringonsäteet saavat minut aina haaveilemaan uusista aurinkolaseista. Vaikka on kivaa, ettei samanlaisia aurinkolaseja tule joka kadunkulmassa vastaan, en ole aivan varma Pradan uudesta aurinkolasikonseptista nimeltä PradaPrivate.
Lasien ideana on, että niiden sangat lähtevät irti ja PR-kirjaimien tilalle saa ihan itse laittaa haluamansa kirjaimet tai symbolit. Ja jos kyllästyy, voi vaihtaa taas uudet.
Mutta siis haloo, vaikka vihaan näkyviä logoja ja soisin niiden puuttuvan myös laseistani, haluanko myöskään arskoja, joiden kyljissä lukee nimikirjaimeni AK. Tai vielä parempi: AH. Tai luovemmin ajateltuna MY tai ÄH tai EI. Idea on yhtä vastenmielinen kuin teetetyt autojen rekisterikilvet (ÄYR-1, EUR-o…) tai lapsen nimellä varustetut vaunujen ”rekisterikilvet”. Tai Nomination-korut tai nimikoidut Goyardin laukut (vaikka niitä ei tehdäkään ”ite”).
Oikeastaan vihaan asioita, joiden konseptiin kuuluu ”yksilöinnin” mahdollisuus. Tulee tunne, että minua kohdellaan kuin lasta: ”tässä sulle tyhjä vessapaperirulla ja maalia, saat tehdä niistä ihan millaisen kuuraketin haluat.”
Että näin. Taidan piiloutua kevään säteiltä ja yksilöintiä rakastavien vihaisilta katseilta vanhojen Pradojeni taakse. Valoisaa päivää kaikille!
Seuraavaan juttuun