Kävin pre-fall 2012 -mallistoja läpi ja ihastuin Givenchyn eri kangasmateriaaleista räätälöityihin takkeihin ja ”lahkeellisiin” saappaisiin, jotka tuovat asujen painopistettä alas ja luovat uudenlaisen siluetin, kun säärien linja jatkuu suorana maahan asti. Tiimalasi, mutta uudella tavalla.
Mitä pidätte?
Viikonloppua varten vinkki nettikaupasta, joka on ainakin minulle uusi tuttavuus: Montaigne Market.
Jos jollain jäi pyörimään mieleen musta pitsi (ja ylimääräistä rahaa lompakon pohjalle) niin paljon, että haluaa sitä kaappiinsa asti, kuvan paita on Givenchyn ja se löytyy Montaigne Marketin ale-osiosta.
Hyvää viikonloppua kaikille!
Olin pari päivää sitten mukana ostamassa ystävälleni iltapukua. Löysimme Play it again, Samista hienon kokonaan mustasta pitsistä tehdyn puvun. Puku istui kuin hansikas ystävälleni (olemme tismalleen samankokoiset ja haaveilen, että puku päätyy ystävän gaalan jälkeen jotenkin mystisesti rekilleni, heh). Iltapuvusta innostuneena olen fiilistellyt syksyn näytöslavojen pitsitarjontaa. Mutta vaikka pitsiä, nimenomaan mustaa, näkyy syksyn näytöksissä paljon, mitään superhienoa en niistä löydä. Suosikkini taitavat olla Lanvinin täyspitsinen housupuku (kuva ei jostain syystä futaa) ja Balenciagan suurennuslasin alle joutunut pitsi, joka muistuttaa enemmänkin verkkoa.
Lähimenneisyydestä tulee heti mieleen kaksi mallistoa, joista olen pitänyt valtavasti ja joissa musta pitsi on ollut keskeisenä. Syksyn 2008 mallistolla Riccardo Tisci lunasti viimein paikkansa Givenchyn johdossa. Pidin erityisesti siitä, miten pitsiä oli käytetty osana takkien abstrakteja aplikointeja.
Christopher Kanen syksyn 2010 mallisto – joka muuten käynnisti Kirsi Pyrhösen huippumallin uran – oli loistava osoitus siitä, miten Kane pystyy sulattamaan mitä kummallisempia ja ”kamalampia” asioita yhteen ja jotenkin saamaan lopputuloksesta paitsi muotia eteenpäinvievää myös kaunista.
Näin Ihmemaa Ozin ensimmäistä kertaa ehkä 5-6-vuotiaana. Suurimman vaikutuksen minuun teki myrskyn mukana nousevan talon ja tinamiehen lisäksi ne kengät.
Aina kun syys saa, alan himoita Ihmemaa Ozin katsomista uudelleen – ja glitter-kenkiä. Oliko pienenä mitään ihmeellisempää kuin Dorothyn punaiset kimmeltävät kengät? No oli. Mutta ihmeelliset nekin olivat.
Olenkin katsonut taas nettikauppojen valikoimaa sillä silmällä. Mutta onnekseni glitter tai paljetit tuntuvat yhdistyvän kengissä aina joko liian hentoiseen malliin tai huonoon koronmuotoon tai muuten vain vääränlaiseen estetiikkaan. Ei ja ei, näissäkin on kaikki muu jotenkin pielessä paitsi se tärkein, eli kimmellys.
Olen ilolla seuraillut resort 2012 -kokoelmia ja poiminut monia vinkkejä tulevan kaupunkiloman pukeutumiseen. Mutta yksi asia vaivaa minua. Saattaa olla vain tottumattoman silmän syy, tai sitten vastustan sisimmässäni asian vaatimaa rinnatonta ja lantiotonta naistyyppiä, mutta en kyllä sitten yhtään ymmärrä tätä allaolevien kuvien edustamaa vajaamittaista laatikkosiluettia. Tuntuu siltä, että suunnittelijat ovat ihan rakastuneet näihin suoraharteisen, muodottoman jakun tai paidan (jonka helma päättyy juuri lantion alapuolelle) ja leveiden mutta lyhyiden housujen yhdistelmiin. Siluetissa on tietysti huumoria, ovathan nämäkin töröttelijät kuin sarjakuvahahmoja:
celine
stella
givenchy
Tuo Givenchyn vihreä jakku on kaiken huippu, sen ylhäältä alsa kulkevat muotolaskokset ovat kuin jostain kotitakista 60-luvulta. Minkä muun kanssa tällaisen jakun voi yhdistää kuin käyttää pukuna? Minä ainakin näyttäisin tuossa asussa ihan Neuvostoliiton aikaiselta siivoojalta.
Vajaamittaiset housut näyttivät paljon paremmilta mm. Max Maran kesäkokoelmassa, jossa niihin yhdistetty jakku oli istuvampi. Vajaamittaisissa housuissahan (etenkin vähän alaspäinlevenevissä) ei itsessään ole mitään vikaa, ne ovat tosi kivat vaikka tolppakorkojen kanssa.
maxmara
Ja tuon laatikkomaisen jakun näkisin mieluiten leveälahkeisten, maata laahaavien housujen kanssa kuten Dries Van Notenin kesässä:
dries-van-noten
