burberry-tytot
bootcut
harmaa
hattu
burberry
hame
hm
housut
kelsi
japani
koru-paidan-paalla
kuvaaja
korvikset
laukku
mustavalkoista
neule
parka
ruutuhousut
sinappi
vihrea
mustat-takit
Avainsana-arkisto: Burberry Prorsum
Seuraavaan juttuun
Seuraavaan juttuun
Burberry Prorsumin nyperrellyt huput
Yksi kevään inspiroivimmista mallistoista on mielestäni Burberry Prorsumin. Mallisto on täynnä järkyttävän hienoja materiaaleja ja niiden yhdistelyä sekä yllättäviä käsityöyksityiskohtia. Suosikkejani ovat raffia-reunuksella ja puuhelmillä koristellut huput (ja niihin kiinnittyvät takit).
Ylimmän kuvan vihreä perusparka raffia-hupulla on omassa kategoriassaan lähes täydellinen. Alimman kuvan väri-, kuosi- ja materiaalipotpourriparka on täydellinen.
Kuvat Style.com.
Seuraavaan juttuun
Neon 2
Olin ala-asteella varmaan ainoa, jolla ei ollut neonväristä toppatakkia tai tupsuhattua tai edes rannehikinauhaa. Luokkakaverillani Annalla oli neonpunainen toppis, jossa oli neonkeltaisia tähtiä. Annalla oli myös neonvihreä tupsupipo, semmoinen jonka tupsu oli tehty paksuista löysistä rastamaisista langoista. Muistanko väärin, jos väitän, että keväällä hän veti jalkaansa neonvihreät nilkkalenkkarit.
Vanhempieni mielestä neonvärit olivat rumia. En muista, opinko tämän totuuden heiltä vai keksinkö ihan itse. Joka tapauksessa kasvatin massiivisen vihan neonvärejä kohtaan. En saanut joululahjaksi neontupsupipoa; sain ruskaisen oranssinpunaisen myssyn, jonka tupsu sojotti kiinteänä kohti taivasta. Ja talvitakkini oli luunappinen duffeli. Ja kenkäni ne kuuluisat siansorkat. En todellakaan ollut koulun trendikkäin tyttö.
Taustani huomioon ottaen on jokseenkin outoa, että ensi kevään mallistoista silmäni poimivat neonvärejä – ja pitävät joistain niistä!
Kuvissa ylhäältä Christopher Kane, Burberry Prorsum, Proenza Schouler ja Rue du Mail. Muut kuvat Style,com, paitsi Proenzan Jak & Jil.
Etenkin ylimmän kuvan Christopher Kanen ”twinset”-lookki on mielestäni hieno. Ehkä neonvärit eivät ole anteeksiantamattoman kamalia an sich: kyse on vain siitä, miten ja missä niitä käyttää. Jopa minä olisin valmis antamaan neonille mahdollisuuden noissa Kanen kenkien muodossa. Kyllä ne aina kasarinilkkalenkkarit voittavat. Vai mitä olette mieltä?
Seuraavaan juttuun
Kasmir taltuttaa kiukun
Syyskuun Tiede-lehdessä on mainio uutinen: Yalen, Harvardin ja Massachusettsin teknisen yliopiston tutkijaryhmä ovat todenneet, että tavarat ja pinnat, joita koskettelet, vaikuttavat käsityksiisi. Testihenkilöt, jotka olivat kasanneet hiekkapaperista tehtyä palapeliä, olivat kokeen jälkeen keskustelutilanteessa eripuraisempia kuin pehmeitä palapelipaloja käsitelleet. Ja kovalla tuolilla istuneet eivät suostuneet kompromisseihin, toisin kuin pehmeällä istuneet.
Nielen tuloksen mukisematta. Tiedän nimittäin kokemuksesta, että mieli on parempi, kun ihoa vasten on pehmeä materiaali. Silkin tai kasmirin alla maailma vain on valoisampi paikka.
Olen viime päivät hellinyt itseäni juuri kasmirilla. Rick Owensin täyskasmirinen villatakki on käytännössä liimautunut päälleni.
Omistan kolme villaista paita-asiaa, kaikki juuri Owensilta. Kuvan harmaa kapistus on materiaalinsa ansiosta niistä ehdottomasti mukavin. Kaksi muuta kapistusta ovat musta (myös ”reikäinen”) villatakki ja harmahtavan vihreä ohut villaneule. Olen pärjännyt kolmikollani hyvin. Silti syksyisin unelmoin uudesta villa-, mielellään kasmirkaverista.
Burberry Prorsum, Yves Saint Laurent ja Clare Tough. Kuvat Net-a-Porter.
Todella ihania neuleita on onneksi äärimmäisen vähän. Tuokin poimimani kolmikko on toki hieno, mutta ei saa minua läähättämään ihastuksesta. Onneksi omasta takaa löytyy jo täydellinen kolmikko. Aion pukeutua koko syksyn joko siihen tai silkkiin ja olla niiden ansiosta päivittäin vähän mukavampi ja joustavampi tyyppi.
Seuraavaan juttuun
Fiktiivistä inspiraatiota
Hei ja terveiset sairasvuoteelta, jolle flunssa on minut niittänyt. Oli vain pakko tulla pikaisesti jakamaan päivän ilonaihe: miten yllättävistä suunnista voikaan löytää inspiraatiota. Sain nimittäin juuri luettua Haruki Murakamin Kafka rannalla -kirjan. Kirja oli hyvä, mutta päällimmäiseksi siitä jäi tunne, että minun on pakko saada yhden kirjan päähenkilön, neiti Saekin tavoin päälleni jotain sinistä. Neiti Saekilla se tarkoittaa usein sinistä silkkimekkoa, jonka hän on yhdistänyt aina helmikorvakoruihin ja ohueen hopeakaulaketjuun.
Kävin heti kaivamassa kakkosrekiltäni (virallisesti mieheni rekki, mutta saan säilyttää sillä muutamia sellaisia vaatteita, jotka eivät inspiroi juuri nyt ja eivät siis ole viikottaiskäytössä ja siksi ykkösrekillä) vanhan Peter Jensenin sähkönsinisen silkkipaidan, josta roikkuu tyylilleni uskollisesti juttuja. Ajattelin sujauttaa paidan mustan bleiserin alle kunhan tästä tokenen.
Yritin myös kaivella mielestäni syksyn lookeista jotain tunnelmaan sopivaa, mutta en aivan löytänyt. Burberry Prorsumin pitsinen housuasu osuu lähimmäksi sinikaipuuni estetiikkaa.
Varsinainen asiani oli se, että keiden fiktiivisten (kirjallisten) henkilöiden tyyli on tehnyt teihin viime aikoina vaikutuksen? Onko teille ylipäätään tärkeää se, miten kirjan henkilöiden ulkomuotoa ja pukeutumistyyliä kuvataan? Vai haluatteko luoda sen itse päässänne?
Seuraavaan juttuun