Sitä vaan, että nyt se on virallista. Pilalla. Sekä Balenciaga että minun muotivuoteni.
Aihe: Apua!
Seuraavaan juttuun
Seuraavaan juttuun
Täydellinen takki, myös Isabelin mielestä
Suokaa anteeksi, että tätä tulee nyt joka tuutista. Avauduin aikoinaan täällä blogissa siitä, kuinka Balenciagan talven 2004 malliston lentäjäntakin ja parkan risteymä on unelmieni talvitakki. Ja sitten menin huutelemaan siitä vielä uusimmassa Oliviassakin (sivu 83). En voi mitään, takki tuli taas aamulla mieleen, kun nenälle satoi pari kylmää hiutaletta.
Balenciagan takki on monen muunkin muotifanin mielestä täydellinen. Niin kuin monen suunnittelijankin. Isabel Marant pitää siitä niin paljon, että suunnitteli vuoden 2011 talvimallistoonsa samanlaisen. Tai siis, paljon ankeamman toki.
Kuvat Fashionista.com.
Seuraavaan juttuun
Voi villatakki vieköön
Omistan kaksi villatakkia. Ne ovat molemmat Rick Owensin ja molemmat ovat hienoja, villaveistoksia. No, tänä aamuna huomasin, että molempiin on kaikista varjeluyrityksistäni huolimatta ilmestynyt turkiskuoriaisten syömiä reikiä. Voi kirosana.
Miten osuvaa: silmäni osuivat juuri Financial Timesin sivuilla artikkeliin, jossa ylistettiin villatakkeja. Jutun mukaan ne ovat vaatekaapin tämän hetkinen it-juttu, voimavaate. Britti-Voguen päätoimittaja Alexandra Shulman vannoo villatakkien nimeen. Hän toteaa jutussa, että villatakki voittaa bleiserin, koska se tekee kantajastaan lähestyttävämmän.
Shulmanin kotona ei varmasti ole turkiskuoriaisia. Tai sitten hänellä on isompi pakastin kuin minulla. Tai ylipäätään enemmän itsekuria eikä hän koskaan unohda villatakkia tuolinselustalle (josta joku käy tiputtamassa sen lattialle).
Mitä omaan tyyliini tulee, Financial Timesin artikkeli on täyttä potaskaa. Päätin nimittäin tänä aamuna, että minun ja villatakkien yhteiselo loppui tähän. Käytän reikäiset reppanani loppuun ja uusia en hanki. Turha yrittää enää kiilautua minun ja bleisereideni väliin. Sitä liittoa ei hajota mikään. Bleiseri on siitäkin mahtava kapistus, että paitsi että se ei näköjään ole turkiskuoriaisten ykkösherkkua, sitä en myöskään koskaan unohda rennon villatakin tavoin tuolille. Tai melkein koskaan.
Kumpia tyyppejä täällä on linjoilla? Villatakki vai bleiseri?
Kuva Sartorialist.com.
Seuraavaan juttuun
Hulluksi mennyt Hedi
Minun on pitänyt päivätolkulla kirjoittaa teille siitä, miten hämmentynyt olen. Siis Hedi Slimanesta ja Yves Saint Laurentista. Mutta pelkkä ajatus on tuntunut, no, väsyttävältä, surulliselta.
Asian voisi kertoa lyhyesti näin: Yves Saint Laurentin äskettäin nimitetty luova johtaja Hedi Slimane on pahasti sekaisin.
Tai sen voisi kertoa vähän pidemmin ja monimutkaisemmin. Huh, mistä aloittaisin. No. Ensinnäkin. Slimane ei ollut lähettänyt kutsuja joillekin toimittajille niinkin järkevistä syistä kuin että esimerkiksi eräs toimittaja (Cathy Horyn / New York Times) oli melkein kymmenen vuotta sitten verrannut Raf Simonsia (nykyisin Diorin luova johtaja) ja Hedi Slimanea. Toiselta (Imran Amed / Business of Fashion) Slimane taas kielsi näytökseen pääsyn siitä syystä, että tämä oli käyttänyt jossain jutussaan ”väärää äänensävyä”. Itse näytöksessä ne toimittajat, jotka olivat kutsun saaneet, oli istutettu takariveihin tai seisomapaikoille.
Cathy Horyn kirjoitti tästä kaikesta ja sai vastaukseksi Slimanelta itselleen osoitetun avoimen Twitter-kirjeen, jossa mies ilmoittaa, ettei Horyn tule koskaan saamaan kutsua Saint Laurentin näytökseen. Slimane myös haukkuu kirjeessään Horynin ammatitaitoa ja sanoo, ettei tämä ole muotikriitiikko vaan valeasuinen tiedottaja (+ koulukiusaaja ja lavakomedienne). Kohteliaana miehenä Slimane myös haukkuu Horynin pukeutumistyylin ja tyylitajun. Kas tässä:
Kaiken tämän lisäksi joitain toimittajia on kehotettu muuttamaan heidän vanhoja, YSL:ää tai Hedi Slimanea käsitteleviä, artikkelejaan; ilmeisesti viilamaan ”äänensävyä” oikeampaan suuntaan. Ja kaikki merkittävimmät toimittajat ovat saaneet Yves Saint Laurentin muotitalolta virallisen ohjeistuksen siitä, miten talosta pitää puhua: koko talosta Yves Saint Laurentina ja rtw-mallistosta Saint Laurentina – paitsi kuvakrediteissä Saint Laurent by Hedi Slimanena. Selvä homma, eiks jeh. Ja ai niin, logosta puhuttaessa merkistä pitää puhua Saint Laurent Parisina.
Epäilen, että kirjoitukseni ”sävy” oli sen verran ”vääränlainen”, että minun on turha haaveilla Yves Saint Laurentin, eikun Saint Laurentin vaiko sittenkin Saint Laurent by Hedi Slimanen näytöskutsusta. Voinkin siis hyvillä mielin todeta vielä tähän loppuun, että Hedi, kasva aikuiseksi.
Slimanen Twitter-kirje on Fashionista.comista.
Seuraavaan juttuun
Susien kaapilla
Neljät kengät, joilla ei voi kävellä, yhdeksän iPad-koteloa muttei yhtään iPadia ja 146 hametta, joista yksi on tekoturkista. Ne ja aika monta muuta asiaa löytyy muotibloggaja Susie Bubblen kaapista.
Ehkä teen saman inventaarion joku kerta omalle kaapille. Jos ei muuta, antaisi varmasti elämänhallinnantunnetta. Lopputuloksena olisi kyllä aika paljon pienemmät luvut. Ja muutama sellainen asia, jota ei löydy Susielta lainkaan, kuten sulkakokoelma.
Seuraavaan juttuun