”On väsyttävää pukeutua aina mustaan, mutta mikään ei ole käytännöllisempää, eikä huomaamattomampaa. Eikä mikään muu näytä yhtä hyvältä kaikissa tilanteissa”, sanoi amerikkalainen seurapiirijulkkis Emily Post vuonna 1922.
Olen pukeutunut vuosikausia pääsääntöisesti mustaan. Päätin joskus viime keväänä, että siihen tulee muutos. Uusin ostamiseen liittyvä sääntöni onkin, että jos jotain ostan, se ei saa olla mustaa. En vielä tiedä, tulenko pysymään säännössäni, mutta alennusmyynneistä ostin tänä kesänä harvinaisen monta – kolme – asiaa, joista jokainen on värillinen: sininen, valkoinen ja savenvihreä. Olen myös onnistunut ties kuinka pitkään kaivamaan aamulla vaatevarastostani edes jotain väriä päälleni. Eilen minulla oli kleininsininen takki ja valkoinen jakku. Tänään vihreä silkkipaita ja viininpunainen liivi. Jakkuun onnistuin saamaan tahran ja tämänpäiväisessä väri-ilotulituksessani tunnen oloni papukaijaksi, mutta ihan hyvällä tavalla. Ehkä Emily Post oli oikeassa. Mutta kuka jaksaa aina olla käytännöllinen? Ja hyvältä näyttäminenkin on ihan yliarvostettua. Kunhan näyttää itseltään.