Laukkulinjalla jatketaan: arvatkaa mikä konjakinruskea kaunokainen on melkein vuoden odotuksen jälkeen päätynyt kainalooni?

Samujin Tori on juuri niin ihana kuin olin toivonut. Se löysi vihdoin tiensä luokseni, kävin ostamassa sen seuraavana päivänä kun sain sähköpostitse tiedon että kasseja on vihdoin saapunut. Voi autuutta. Kuvista kiitos Mikolle.

Ajattelin aloittaa viikonloppuni tyhjään jääkaappiin kurkkimisen sijaan tavallista herkullisemmissa merkeissä. Viikon kaivatuimman kutsun lähetti Samuji, joka kokoaa kauniiden vaatteiden ja hyvän ruoan ystävät huomenna Klaus K:n muotibrunssille maistelemaan keväisiä herkkuja.

Kutsu on niin kaunis että olisi synti olla jakamatta sitä. Brunssille saa nimittäin tulla muutkin kuin kutsuvieraat, liittykää ihmeessä seuraan! Luvassa on hyvän safkan lisäksi silmänruokaa Samujin Because It's Spring -mininäytöksen muodossa. Jatkoja juhlitaan kuplivissa merkeissä Samuji Shopissa Bulevardilla, levyjä soittaa itseoikeutetusti ihana Samu-Jussi Koski. Ei hullumpi lauantai sanon minä.

Samuji Fashion Brunch lauantaina 14.4. klo 12 - 15 osoitteessa Klaus K, Bulevardi 2-4, Helsinki. Hinta 38€. Varauksia voi tehdä vielä numeroon 020 770 4714.

Syytän Suvilahden ylle tuiskuavaa lunta (GODDAMIT!) siitä, että keväisten asioiden sijaan mielessä ovat iänikuiset mustat harsopaidat ja se musta nahka. Ihan näin kohtalokkaana en ole ajatellut saapastella Helsingin kaduilla, mutta saahan sitä henkilö inspiraatiomielessä vetää yhtäaikaa päälleen kaiken mistä pitää? Kyllä saa.

Nahkahuivi Stylein, harsotunika Samuji ja nahkaiset rannekkeet saatu gTielta. Tunikan alle pitäisi vielä löytää yksinkertainen korsettitoppi joka ei näyttäisi liikaa alusvaatteelta, sillä olisi käyttöä muutenkin kun kelit alkavat jossain vaiheessa sallia kevyemmätkin kerrokset.

Kuvat Dorit Salutskij @ Paikka auringossa

Onko pakko tulla kotiin, jos ei halua? Vielä kurkistus matkalaukkuun, joka on ehditty pakata ja purkaa harvinaisen monta kertaa reilun viikon sisällä. Upouuteen Rimowaan on mahtunut kaikki tarpeellinen ja olisi mahtunut enemmänkin, jos olisi tullut vaikka hankittua jotain matkan varrelta. Tällä kertaa tuomisina on vain paikallista rommia - Barbadoksella väitetään, että rommi on keksitty saarella - ja muutama kauneudenhoidolle enemmän tai vähemmän välttämätön purnukka, jotka nappasin parilla eurolla mukaan Bridgetownin kemikaalioliikkeestä.

Samujin ohut harmaa huivi on matkannut mukana suojaamassa hiuksia auringolta, 5preview'n kangaskassi on palvellut rantakassina. Kapean nahkavyön tarkoitus oli pitää farkkushortsit lanteilla, mutta bikinit lienevät vilkkuneet päätellen siitä, ettei vyö päässyt kertaakaan pois laukusta.

Matkalukemisina Itkosen uusin, Nick Hornbyn Juliet, Naked ja Siri Hustvedtin The Summer Without Men. Mikään ei ole parempaa pitkällä lennolla kuin käpertyä peiton alle kirjakeon kanssa, tilata tilkka punkkua ja nukahtaa ensimmäisen kappaleen puolivälissä. Duunivarusteet, kuten sanelukone ja 32 gigan muistitikku (Mikko sanoisi muistikeppi) saa hyvällä omatunnolla unohtaa matkalaukkuun siinä vaiheessa kun kotimatka alkaa.

Paikallisesta kempparista hamstrattu hiuksiin jätettävä hoitoaine, jotta ne tuulen tuivertamat takut eivät muuttuisi rastoiksi. Kun huonon typografian vie tarpeeksi pitkälle siitä tulee oikeastaan aika hieno. Mutta sisältö ratkaisee: kukaan ei ole vielä luullut rastafariksi, joten suihke toimii tarpeeksi hyvin.

Joku kysyi pukeutumisesta trooppisilla leveyasteilla. Kuten todettu, vähemmän on enemmän kun ympärivuorokautinen hiki on taattu pilvisenäkin päivänä. Bikinien päälle kannattaa pukea farkkushortsit ja toppi tai hellemekko. Maksimekkoja on näkynyt paljon, ohuet ja väljästi laskeutuvat materiaalit ovat melkein missä tahansa muodossa parhaat. Kevyet sandaalit ovat mukavimmat kengät, meikäläinen on painellut koko viikon varvastossuissa. Mukaan pakkaamani sukat, neuletakki ja huivi ovat palvelleet vain lentomatkoilla, perillä niitä ei ole tarvinnut. Sateenvarjosta olisi ollut hyötyä, toisaalta sade kestää suurinpiirtein vartin ja toisessa vartissa kesä on ehtinyt jo kuivata minkä kasteli.

Kun on tyylikkäästi unohtanut esitellä viime kesän suosikkinsa silloin kun ne olivat uudet, voi heittää niistä napatut kuvat eetteriin kevään kynnyksellä kun suosikit on kaivettu taas kaapista käyttöön. Kätevää! Molemmat viime kesänä tehdyt hankinnat ovat tainneet kyllä vilahtaa muissa kuvissa, mutta esittelenpä nyt, kun molemmista on kyselty.

Ostin Poola Katarynan hapsuliivin bEllesista viime heinäkuussa, koska se pelasti minut kaikilta niiltä siirappisilta pitsiliiveiltä, joita olin hippeyspäissäni sormeillut kirpputoreilla pitkin alkukesää. Tekstiiliteollisuuden ylijäämäkankaista virkattu liivi on ensinnäkin harmaa, toisekseen ei kovin imelä ja kolmannekseen: siinä on pitkät hapsut jotka liehuvat kun polkee jopolla kotiin Coronasta. Joissain asioissa sitä ei kasva koskaan aikuiseksi. Kotimaisen merkin tulevan kesämalliston herkut rantautunevat Lasipalatsissa sijaitsevaan bEllesiin pian, elleivät ole saapuneet jo.

Samujin huivin nappasin viimeisenä kappaleena aleista miettimättä sekuntiakaan. Harmaa, ohut ja harsomainen - tarvitseeko kesähuivin olla muuta? Ei. Kesähuivin tarkoitus: suojaa harteita auringolta tai ystävien silmiä huonolta hiuspäivältä - tai ihan vaan täydentää asu, joka näyttää tylsältä ilman pohjoisen pallonpuoliskon kauneinta huivia. Se kietaistaan huolettomasti kaulaan ja unohdetaan, koska sellaisia parhaat huivit ovat.

Harmaalla kaksikolla mennään tulevakin kesä ja toivottavasti vielä monta samanlaista sen jälkeen. Siitä tietää, että on sijoittanut roposensa viisaasti, kun hankintoihinsa ei kyllästy kaudessa tai kahdessa. Tai sitten se kertoo vaan siitä, että on jumittunut löytänyt tyylinsä.

Viime viikko alkoi hyvin, kun hain kassillisen Samujin aarteita. Kassista löytyi pehmeä kasmirvillatakki, nilkkoihin rullautuvat ribbisukat, kaksi nahkaista vyötä ja pitkä mekko, joka hipoo nilkkoja kävellessä. Valitettavasti kassin sisältö ei ollut ikioma, vaan kuvauslaina, jonka jouduin palauttamaan kuvausten jälkeen. Harmi, että ovat niin tarkkoja moisten pikkuseikkojen suhteen.

Ennätin liikkeessä vietetyn viisiminuuttisen aikana löytää taas kunnon naisen minussa. Sen, joka pukeutuu lattialta poimittujen pillifarkkujen sijaan koirankarvattomiin mustiin housuihin ja herrainkenkiin, solmii hiuksensa suloiselle poninhännälle niskaan, pukee mustasankaiset silmälasit kun kaivaa kalenterinsa nahkalaukustaan eikä ainakaan unohda avaimia sisään kolmannen kerran kuukauden sisään.

Järjestelmällisyyttä ja parempaa arjenhallintaa odotellessa voisin kyllä kuvitella itseni niihin mustiin housuihin ja simppeliin valkoiseen kauluspaitaan, puettuna poikamaisesti ripauksella pariisilaista huolettomuutta. Käärityt lahkeet ja paljaisiin jalkoihin solmitut herrainkengät, kapea nahkavyö ja kaikennielevä olkalaukku. Kaveriksi mustaksi lakatut lyhyet kynnet, onhan soppaan sekoitettava hyppysellinen punkia. Ja ne mustasankaiset silmälasit, onneksi ensi viikolla ennätän vihdoin rillikaupoille!

Voi Samuji minkä minulle teet.

Kuvat Samuji

Alet ovat alkaneet rytinällä ja kevät alkaa pikkuhiljaa saapua kauppoihin, mutta ainoat vaatteet jotka juuri nyt houkuttelevat ovat äärimmäisen mukavat, tehty kashmirista ja suunniteltu kotikissalle, jonka päiväohjelmaan sisältyy enimmäkseen lukemista ja spontaania nukahtelua peittojen ja tyynyjen välittömään läheisyyteen. Harmaan ja hiekan sävyt ovat juuri sopivat sävyt silloin kun haluaa vain käpertyä kerälle jonnekin lämpimään ja vaatia jotakuta tuomaan lisää kahvia.

Tummanharmaa hihaton paita ja keskiharmaa villapaita ovat COSilta, vaaleanharmaa torkkupeitto on Arelalizzan. Valkoinen neule ja tummanharmaat housut ovat All Saintsin, villasukat La Alpacan ja tummanharmaa kaulahuivi Samujin. Kaikki ovat kashmiria, paitsi alpakkavillaiset sukat. Pehmoiset rintaliivit ovat Calvin Klein Underwearin, alusvaatteetkaan eivät saa puristaa.

Voi tätä mukavuudenhalun määrää. Onneksi sain joululahjaksi äidin kutomat villasukat, niitä ei voita mikään.

Kuvat All Saints, Samuji, COS, ShopBop, La Alpaca & Arelalizza

Tarkimmat ovatkin ehkä huomanneet, että Samujin verkkokauppa on auki - juhlaa! Juhlista puheenollen: jos olisin se pieni, siro ja erehdyttävästi Zooey Deschanelia muistuttava tummatukkainen indieprinsessa, jollainen olisin halunnut olla jos toiveita täyttävä keiju taikasauva kädessään olisi tullut kysyneeksi kun olin kuusitoista, tanssisin pikkujoulukauden kekkerit läpi Samujin Belle-mekossa. Yläosa on kotimaisesta poronnahasta valmistettua pehmeää mokkaa, viimeistelemätön helma villasilkkisekoitetta.

Koskapa olen keskipituinen ja keskikokoinen erehtymättömästi resuista surffityttöä muistuttava vaaleatukkainen aussiamatsoni, taidan pysytellä hippamekoissa, jotka eivät ole sen tyttömäisempiä kuin minäkään. Huokaus. Onneksi kaapista löytyy ainakin yksi salonkikelpoinen pikkumusta, jota ulkoiluttaa samppanjanhuuruisina talvi-iltoina.

Kuva Samuji Shop

Olen jälleen vapautunut viikon kaksi (okei, kuukauden) kestäneestä tyylillisestä inspiraatiokadosta, jonka ennen viittä pimenevät illat ja työkiireet aiheuttivat. Kurkkasin äsken vaatekaappiini ja siellä ne olivat, kaikki 99% vaatteistani joita en ole muistanut kun olen juoksennellut samassa mustassa minihameessa, harmaassa collegepaidassa ja niskaan vedetyssä poninhännässä. Suunta on vain ylöspäin! Seuraa viime päivinä pyöriteltyjä tyylejä ja tuumia, olkaat hyvät.

(1) Minulla on paha tapa klikata kaikki inspiroiva talteen ja unohtaa merkata lähteen. Ellei epäluotettava muistini ole jälleen pettänyt, harmaa neule on T By Alexander Wangin ja peräisin La Garconnesta. Ei sitä tietenkään sieltä enää löydy, joten nyt pitäisi keksiä mistä muualta löytyy edestä lyhyitä, takaa pidempiä harmaita neuleita, joiden alle voisi pukea valkoisen kauluspaidan.

(2) Acolyth on verkkokauppa, mutta käyn kyllä nappaamassa sieltä tyyli-inspiraatiotakin. Mainitsinko jo sen valkoisen kauluspaidan? Kuvan paita on Back By Ann-Sofie Backin ja puetaan ehdottomasti mustan minihameen seuraan - tai yhdistetään talvisesti mustiin pillifarkkuihin ja saappaisiin.

(3) Glöginpunainen nahkavyö lämmittäisi sekä sielua että vaatekaappia. Vyö on Samujin ja huutaa selvästi harmaita sävyjä seurakseen, ehkä jotain konjakinruskeaakin ettei mene vallan tonttuiluksi. Miesten vöistä lainattu mutkaton muotoilu näyttää oikealla tavalla rauhalliselta.

(4) Pörröisille vaatteille lämpenevä Anna-Kaari tuli mieleen kun näin Jak&Jilissa kuvan muotitoimittaja Kate Lanphearista karvatakissaan. Jos lunta on tultava, en keksi mukavampaa tapaa suojautua sitä vastaan. No ehkä neljä seinää ja untuvapeitto.

(5) Otsatukka vai ei? Päätin jo että aikani otsatukkaisena tyttönä on ainakin toistaiseksi ohi, mutta päätöksen horjuttamiseen tarvittiin vain Bob Gruenin vuonna 1976 ottama valokuva Debbie Harrysta. Harmi, ettei valovoima ole ihan samaa luokkaa kuin Blondie-laulajalla, mutta se ei onneksi estä tavoittelemasta täydellistä tukkaa.

(6) Konjakinruskean tummemmat(kin) sävyt kiinnostavat, kunhan ne tulevat napakan nahan muodossa. H&M:n nahkakassi olisi täydellinen kirjastoreissuille, joilta poiketaan spontaanisti kahvimukin ääreen lähikahvilaan. Missähän kirjastokorttini on? Taidanpa tutkia löytyykö vaatekaapista entuudestaan mitään sopivansävyistä.

(7) Jotkut asiat eivät muutu: alan luoda sotilaallisiin takkeihin merkitseviä silmäyksiä joka vuosi kun syksy alkaa taittua talveksi. Selected Femmen takissa on hiilenharmaa huopamainen pinta ja kapea nahkavyö, joka antaa vyötärölle ryhtiä.

Kuvat Acolyth, Samuji, H&M, Selected, Jak&Jil, La Garconne & Hair On The Brain

Piipahdin perjantain päätteeksi Samujin myymälän avajaisissa katsomassa miltä Samu-Jussi Kosken uudessa valtakunnassa näyttää. Vähän laiskanlaisesti olen jaksanut käydä muotimaailman kekkereissä, mutta tämä oli nähtävä - tykkään kympillä niin maailman mukavimmasta suunnittelijasta kuin hänen vaatteistaan, joissa niukat yksityiskohdat kohtaavat kauniit leikkaukset. Kestävät materiaalit ja eettinen tuotanto kruunaavat konseptin, en tiedä miten Samujia voisi olla rakastamatta. Petra oli samoilla linjoilla (ja aika viehkeä lierihattunsa alla).

Kuvasaldo jäi laihaksi, sillä pieni putiikki oli täynnä ihmisiä ja ruutuihin tallentui vaaterekkien sijaan selkiä, poninhäntiä, olkalaukkuja ja hilpeitä hymyjä. Täytynee käydä paremmalla ajalla ensi viikon mittaan ja sovitella syysmallisto läpi - harmaa paita, musta  neuletakki ja napakat nahkavyöt näyttävät nimittäin siltä että niille löytyisi paikka vaatekaapistani.

Hetken Kiseleffin toisessa kerroksessa toiminut Samuji Shop palvelee muodinystäviä siis jatkossa osoitteessa Pohjoisesplanadi 37, poiketkaa ihmeessä kun pyöritte kulmilla. Pikkuruinen putiikki löytyy heti Stockmannin vierestä Teatteria vastapäätä, ette voi olla löytämättä. Samujin omien mallistojen lisäksi liikkeessä myydään japanilaisen Midorin muistikirjoja sekä ranskalaisen Cire Trudonin kynttilöitä.

PS. Ilouutisia Helsingin ulkopuolella asuville: myös verkkokaupan on luvattu aukeavan joulukuun alussa!

Mallistokuvat Samuji