Syytän Suvilahden ylle tuiskuavaa lunta (GODDAMIT!) siitä, että keväisten asioiden sijaan mielessä ovat iänikuiset mustat harsopaidat ja se musta nahka. Ihan näin kohtalokkaana en ole ajatellut saapastella Helsingin kaduilla, mutta saahan sitä henkilö inspiraatiomielessä vetää yhtäaikaa päälleen kaiken mistä pitää? Kyllä saa.

Nahkahuivi Stylein, harsotunika Samuji ja nahkaiset rannekkeet saatu gTielta. Tunikan alle pitäisi vielä löytää yksinkertainen korsettitoppi joka ei näyttäisi liikaa alusvaatteelta, sillä olisi käyttöä muutenkin kun kelit alkavat jossain vaiheessa sallia kevyemmätkin kerrokset.

Kuvat Dorit Salutskij @ Paikka auringossa

Kevättalvinen pukeutuminen ei nyt oikein inspiroi, kun tekisi mieli kaivaa jo bikinit kaapista. Mustat ja harmaat lempivaatteet palvelevat näinä mielikuvituksettomuuden päivinä - ja jos asusta uhkaa tulla liian totinen, kirpparilta ongittu nahkalakki pelastaa. Monen ystävän mielestä voisi jäädä pelastamatta, mutta minkä sille voi, kun saksalaiset sukujuuret vetävät puoleensa kaikkea nahkaista ja kornia.

Firetrapilta saatu harmaa neule on pehmeä, lämmin ja peittää pehmeän ja edustuskelvottoman hämärään välimaastoon osuvan takaliston. Täyttää siis tärkeimmät neuleelle asettamani kriteerit, sen ohella että tykkään epäsymmetrisestä kauluksesta ja sen napituksesta.

gTien korvikset on tehty patinoituneista, ohuista metalliketjuista: toimiva yhdistelmä siroa ja reteää. Passaa meikäläiselle, kun suurin osa korviksista tuntuvat liian tyttömäisiltä. Omistan tätänykyä ehkä neljät korvakorut, joista ehkei niin kovin yllättäen kaikki ovat Jennin käsialaa.

Takki secondhandina hankittu Filippa K, neule* Firetrap, (teko)nahkahousut Topshop, kiilakorkonilkkurit Carin Wester, korvakorut gTie, nahkalakki secondhand, kynsikkäät sattumanvaraiset, hopeinen nivelsormus* Fashionology, kynsilakka Mavalan London. (*Saatu yhteistyön kautta.)

Sulaisi jo pois tuo riivattu jäätikkö, niin saisi taas juoksennella lempikiilakoroissaan pelkäämättä henkensä edestä. Mummoköpöttely, ei hyvä. Prätkäsaappaissa ja lapikkaissa on tullut vedeltyä taas 95% tästäkin talvesta, kun ei pysy pystyssä muissa kengissä.

Kuvat Dorit Salutskij @ Paikka auringossa

Seuraa kansalaistiedotus erityisesti teille, jotka suunnittelette gTien Riekale-huivieni vohkimista (ymmärrän kyllä, ne ovat aina loppu verkkokaupasta): tänään on suuri RIEKALEMYYNTI sen kunniaksi, että nyt kasmirvillaisia herkkuja taas saa... siis hetken. Nappaa omasi kun ehdit. Kampanjahinnat ovat voimassa iltaan klo 21 saakka (vaikka sivulla muita kellonaikoja lukeekin) ja tarjolla on punaista, valkoista ja mustaa.

Neljän vuoden takainen tekstini on kummasti jälleen ajankohtainen: Mainitsinko jo, että kevättä olisi rinnassa!? Kun se vihdoin suvaitsee saapua, tiedän millä asustan sen. Ei sillä ettei kashmirvillainen huivi sopisi talvisempaankin menoon, se on vaan luotu kiedottavaksi paljasta ihoa vasten.

Niin juuri.

Päähäni iski oikosulku kun näin Jason Wun kevätkokoelman mallien hiukset: demeulemeesteriläisiä mustia hapsuja vaaleiden kutrien seassa, miten ihanasti dekadentti tapa tuoda ripaus punkia hippikeijukaisen pinnikampaukseen! Kuvista vinkkasi Outi ja ratkaisun pakkomielteeseen tarjosi toinen ystävä, Jenni joka kaikeksi onneksi teki minulle gTien nimeä kantavan nahkapalmikon sidottavaksi nutturakampauksen ympärille ennen kuin ehdin suikaloida lempirotsini ja liimata suikaleet erikeepperillä päähäni. Ihana! Ihana! Sanoinko jo, että ihana?

Kuvia palmikkopannasta käytössä luvassa heti kun Outi tai joku opettaa miten se ysäri-inspiroitunut pinnikampaus tehdään. Ehkä se sopisi myös tavalliseen suttunutturaan? Taidan mennä testaamaan.

gTien ystäville muuten tiedoksi, että verkkokaupassa vietetään vielä tänään tammikuun tyhjennystä. Suomeksi sanottuna kovaa kamaa irtoaa hävyttömän halvalla, tilalle on tulossa uutta heti helmikuun alussa.

Olen havainnut uuden lainalaisuuden pukeutumisessani: mitä enemmän sävyjä, yksityiskohtia ja kerroksia vaatteissani on, sen yksinkertaisempaa laukkua kaipaan niiden kaveriksi. Lumin musta Supermarket Bag on toiminut jo useamman vuoden luottokassinani ja niinpä myös asteen pidemmälle viedyt niinikään kauppojen muovipusseista inspiroituneet kassit ovat näyttäneet kuluneena vuonna erityisen hyvältä - kokosin yhteen muutaman kohtuuhintaisen suosikin.

Värikkäistä, kestävistä nailonkasseistaan tunnettu Baggu tekee myös nahkaisia laukkuja, joita myydään mm. Katokossa. New Yorkissa valmistettujen erikokoisten laukkujen hinnat alkavat 95 eurosta, kuvassa on koko S joka näyttää juuri passelilta arkipäivän luottotyypiltä.

COSin musta lampaannahkainen kassi on alennettuna puoleen hintaan, mikä lisää selkeälinjaisen kassin viehätysvoimaa entisestään. Himmeästä mattapinnasta paljon plussaa, samoin pitkistä hihnoista, jotka saattavat jopa mahtua olalle Supermarket Bagin tapaan.

gTien laukku on nelikosta ainut, joka ei ole aitoa nahkaa vaan pehmeää ja joustavaa keinonahkaa, se näkyy toki hinnassakin. Sain kassin viime syksynä ja totesin sen yhdeksi parhaiksi puoliksi loputtoman kestävyyden ohella sen kuinka mitättömän pieneen tilaan se mahtuu tyhjänä - kuljetan sitä lähes aina mukana kauppareissuja varten.

Cast Of Vicesin laukussa on erotuksena muista nahkaan painettu tekstiyksityiskohta, joka näytti aluksi epäilyttävältä mutta alkoi sitten miellyttää silmää. Thank you, ei niitä kohteliaita sanoja ainakaan liikaa kuule Helsingin julkisen liikenteen ruuhkassa.

Kolahtaako lukijaraatiin?

Kuvat COS, ShopBop, Katoko & gTie

Tovi sitten vilauttamastani villapaitakuvasta kysyneille: harmaa armeijahenkinen villapaita on Alexander Wangin. Sen parhaat ominaisuudet - sen ohella, että se on harmaa ja villainen - ovat ylipitkät hihat ja takaa pidempi helma: vähän ylimääräisiä senttejä juuri siellä missä niitä talvisin tarvitaan. Tähän aikaan vuodesta mukavuudenhalu saa muutenkin vallan: kävin alkuviikosta etsimässä pr-toimistoista kevätvaatteita lehtikuvauksiin enkä olisi malttanut millään keskittyä heleisiin väreihin ja sifonkisiin materiaaleihin kaiken paksun, villaisen ja lämpimän hypistelyltä.

Talvipukeutumiseni noudattaa joka vuosi kutakuinkin samaa kaavaa, paksuja villapaitoja ja muhkeita huiveja, alle pillifarkut tai merinovillaiset villasukat jotka lämmittävät farkkuja enemmän. Nahkahame on näppärä keksintö, se ei läpäise tuulta. Minimittaisessa hameessa ei tosin ole tuulenvastusta kuin nimeksi, joten lienee aika kaivaa villasukkikset kaapista.

Kuvien muhkea huivi on uusi: sain hetki sitten jouluisen lahjapaketin kotimaiselta La Alpacalta. Putiikki ei ollut tuttu entuudestaan, mutta verkkosivut paljastivat, että yritys suunnittelee ja valmistaa alpakkavillaisia tuotteita neuleista viittoihin ja sukista huiveihin. Syksyn pehmein paketti oli totisesti tervetullut, huivi löysi samantien tiensä kaulan ympärille ja jos Karo antaisi minun nukkua sen kanssa, luultavasti nukkuisin.

Musta nahka tuo ryhtiä harmaisiin villakerroksiin. gTien keinonahkainen kassi on osoittautunut uskolliseksi palvelijaksi, siihen mahtuu puoli elämää ja vähän enemmänkin. Tällä viikolla kassissa kulki tavanomaisen varustuksen ohella myös mäyräkoiranpentu, jolle räntämyrsky oli liikaa. Hieno leidi ei sotke tassujaan loskaan, siksipä rapatassuja varten varattu pyyhe toimitti lähinnä viltin virkaa kassin sisällä.

Villapaita Alexander Wang / ShopBop*, nahkahame teetetty ompelijalla, alpakkavillainen huivi La Alpaca*, prätkäsaappaat Jeffrey Campbell / ShopBop*, keinonahkainen kassi gTie*, sukkahousut Wolford, viininpunainen kynsilakka OPIn Give Me Moor!* (*Päätynyt kaappiin blogin kautta tai hankittu saadulla lahjakortilla.)

Viininpunainen kynsilakka, kirjoitinko siitä jo? Kokeilin vajaa vuosi sitten kolmea kohtalokasta kynsilakkaa, joista suosikiksi osoittautui sittemmin tuo OPIn tumma ja tuima viininpuna. Nyt kun burgundinpunainen on pinnalla ja silmä on tottunut sävyihin jotka näyttivät pitkään tunkkaisilta, on päässyt tuo lakkakin vakituisempaan käyttöön. Kauempaa se näyttää mustalta, mutta lähempää sen mustan kirsikan tummanpuhuva sävy pääsee oikeuksiinsa harmaan värejä vasten.

Kuvat Dorit Salutskij @ Paikka auringossa

Viime päivien edustusreleet: gTien sulkakorvikset, Lumilta saatu pikkuinen kotelolaukku, Acnen nilkkurit ja kyllä - Styleinin takki, joka kuuden takkiehdokkaan joukosta päätyi kaappiini. Sivuuttakaa kuvan uhkea elekieli, tarkoitus oli kai näyttää viileältä ja elegantilta (eli ei ollenkaan itseltäni) mutta päädyin vahingossa vaihtoehtoon "mutruhuulinen pubiruusu kolmannen tuopin jälkeen".

Rakastan sen kapeita linjoja ja nahkaisia liepeitä, mutta sattumallakin oli näppinsä pelissä. Olin tehnyt juuri tilauksen Styleinin verkkokauppaan: edellisten sesonkien herkuista notkuvan outletin puolelta tarttui ostoskoriin perushame puhkikuluneiden tilalle, polvipituinen villatakki vilukissan kotivarusteeksi (20-luvun kivitalossa alkaa tähän aikaan vuodesta olla vähän vilpoisat tunnelmat) ja pikkumusta paikkaamaan akuutimpia aukkoja edustuskelpoisten vaatteiden valikoimassani. Paketin mukana tuli niiden lisäksi muutakin, nimittäin tuo takkikaunokainen, jonka Styleinin suunnittelija Elin oli sinne sujauttanut. Syksyn lämpimin yllätys oli odotetusti tervetullut lisäys vaatekaappiin, takki on ollut käytössä lähes päivittäin siitä saakka.

Kuvat otti villi ja vapaa valokuvaaja Mikko Rasila, lisää yksityiskohtia löytyy herran blogista. Kaulaa hiljaa hipovat sulkakorvikset ovat niin lyyrisen näköiset, että ansaitsisivat kokonaan oman kuvasarjansa.

Jos Stylein kiinnostaa, pysykää langoilla - aamulla on luvassa kisa, jossa päällepantavaa on luvassa yhdelle teistäkin.

Ei tarvitse soittaa valkotakkisille, en ole menettänyt viimeisiä järjenhippusiani ja juoksentele ulkona paljain säärin. Mutta muutama viikko sitten tarkeni vielä, en vaan muistanut täräyttää kuvia eetteriin. COSin oranssi toppi palaa juuri sopivalla liekillä kokomustassa seurassa! Kokomustan asun terästäminen yksittäisellä väriläiskällä tuntuu jotenkin liian ilmeiseltä, siksi nappasin kainaloon konjakinvärisen nahkalaukun joka toi kokonaisuuteen aavistuksen enemmän ulottuvuutta. Värien ilotulitus sai jatkoa vielä oranssien kynsien muodossa.

Jakku Filippa K / Gaudete, oranssi paita COS, hame American Apparel, aurinkolasit Balenciaga, hattu saatu lahjaksi, huivi gTie, prätkäsaappaat Vagabond, nahkalaukku matkamuisto, ranneketju Moonstruck, niitit ranteessa (oikeasti kenkäkoriste) Vagabond, oranssi kynsilakka Orly. Pusuhuulet mallin omat.

Kuvassa näkyy myös paremmin miten Filippa K:n musta jakku istuu tai pikemminkin notkuu, hengaa ja nojailee. gTien repaleinen denimhuivi ja potkitut prätkäsaappaat pitivät huolta, ettei jakun, hameen ja hatun yhdistelmästä tullut liian taidetäti. Elämäänähneillä prätkäsaappailla on tuo maaginen vaikutus melkeinpä kaikkeen.

Mitä tuumaa lukijaraati, toimiiko?

Laukun pohjalla pyörii vaihteleva nippu koruja, meikkejä ja muita pieniä pelastajia, jotka tekevät kaikesta vähän parempaa. Nappasin kuvan viime viikkojen lempijutuista ja kas, siellä mustan ja hopean keskellä on jopa väri!

Ylävasemman mustat sulkakorvikset kävin ostamassa gTielta kun oli kymmenen minuuttia aikaa keksiä tapa taikoa tavallisesta kokomustasta juhlakelpoinen - siinä ajassa ehti piipahtaa Hakaniemessä matkalla juhlapaikalle. Alavasemman Moonstruckin ranneketjussa on kolme kerrosta panssariketjua taivutettuna kyljelleen. Ketju tarttui kuukausi tai kaksi sitten mukaan Pursimiehenkadulla sijaitsevasta loistoputiikista Lumi on 14, tunnistin sen heti omakseni. Viereisen Snowcrystalin kokeiluun saadun kynsilakan sävy on Liquid Leather, joka kertoo kaiken olennaisen: mustassa on himmeä hohto, joka tuo mieleen nahan. Toi-mii.

Oranssi huulipuna on saanut hyvää palautetta blogin ulkopuolellakin ja alkanut vaivihkaa näyttäytyä useamminkin. Puna on kotimaisen MSCHICin, saatu kokeiluun ja todettu toimivaksi: levittyy mutkattomasti jopa amatöörin käsissä ja suurin osa pysyy hampaiden sijaan huulilla.

MACin mustat silmämeikit ovat meikkipussini luottokamoja, ostan uudet aina kun edelliset loppuvat (olisi näemmä pikkuhiljaa aika käydä taas täydentämässä varastoja..) Musta kajal on arkeen, pikkuruisesta purkista levitettävä rajausmaali (joku ammattilainen väitti kyllä että se on geeli) niihin erityisiin hetkiin kun jaksan panostaa ja kaivaa jostain siveltimen. Järjettömän kestävää kamaa, sietää mitä tahansa spontaanista yöuinnista parhaan ystävän häihin.

Fashionologyn sormukset sain tovi sitten. Rakastuin ensisilmäyksellä simppeleihin renkaisiin, jotka jäävät nivelten väliin. Ronski kynsisormus löysi paikkansa nimettömästä (yleensä toisesta kädestä, mutta kuvaaminen ei vasurilla onnistunut - häähuhuja ei tarvitse alkaa levittää).

Joka kerta kun gTien valikoimiin tupsahtaa jotain uutta, merkin kahden suurimman fanin eli minun ja villin ja vapaan valokuvaajan välillä käydään tiukkasanainen neuvottelu siitä kumpi saa ensimmäisenä valmistuneen koekappaleen omakseen - menee kuitenkin hetki ennen kuin aarteet ennättävät tuotantoon saakka. Jenni Ahtiainen on onneksi viisas nainen: kun viimeisin kiista syntyi gTien ensimmäisestä laukusta - napakasta keinonahasta tehdystä kassista - hän teki siitä samantien kaksi kappaletta ja luovutti ne meille samaan aikaan.

gTien keinonahkakassi on saanut nimekseen Kauppakassi, joka kertookin olennaisimman kassin muotoilusta. Mattamusta kassi hohtaa himmeästi kuin paraskin pehmeä nahka eikä säikähdä painavampiakaan kantamuksia. Taittuu pieneen tilaan vaikka olkalaukun pohjalle, siellä kuljetan mukana omaani koska päivän aikana saattaa tarttua mukaan mitä tahansa kolmesta kilosta kanttarelleja kolmeenkymmeneen promolevyyn ja yhteen nakkiprinsessaan (sain sellaisen kaupungilta mukaani toissapäivänä kun Mikon pusuvarastoltaan ehtymätön pikkusilakka tuli hoitoon - kuljetin sen tosin sylissäni).

Kiinnostuneille tiedoksi, että gTien verkkokaupassa on muutaman uuden tuotteen ja perjantain kunniaksi käynnissä pikakampanja Perjantaihuivit - huivit, uusi kauppakassi ja vähän muitakin herkkuja irtoaa alehintaan klo 22 saakka. Linkin takaa löytyy tuotteet ja alehinnat. Omani sain ilmaiseksi, minulla on suhteita ystävällismieliseen myymälänhoitajaan.