Tunnustus. Himoitsin vielä muutama viikko sitten Alaian harmaita platform-nilkkureita. Olisivat irronneet
Matchesista 70 prosentin alennuksella.
Tähän asti kaikki kuulostaa ihan hyvältä ja loogiselta.
MUTTA kengät olivat nämä, toki harmaina:
Mitä ihmettä oikein ajattelin? Olisin näyttänyt popottimet jalassa liikuntaesteiseltä aasilta!
Heti "hei olen Anna-Kaari, olen platform-addikti ja kaipaan aina vaan suurempia platformjea" -avautumiseni jälkeen työkaverini Liisa laittoi sattumalta linkin Daily Mailin sivuille, jossa oli
artikkeli samasta aiheesta (myös Guardianin sivuilla
juttu, joka sivuaa aihetta). Juttuja lukiessa tuli väkisinkin mieleen korokepohjien historia.
Korokepohjakenkiä kutsuttiin 1400- ja 1500-luvun Venetsiassa chopineiksi. Niiden pohjan korkeus viesti sosiaalisesta statuksesta ja oli siksi joskus jopa puoli metriä korkea. Chopineja käyttävillä naisilla piti olla varaa palvelijaan, joka kulki koko ajan vierellä ja esti emäntää kaatumasta. JA väitetään, että kengät kätevästi estivät myös omapäisiä naisia karkailemasta sopimattomiin tapaamisiin.
Niinpä niin. Arvaatte jo ehkä, en ostanut Alaian kenkiä. Ja liekö vastareaktiota vai mitä, mutta viimeiset kaksi viikkoa jalkojani on lämmittänyt nämä (anteeksi työnantaja, jalka pöydällä vain kuvausteknisistä syistä):
En ole ikinä aiemmin elänyt näin pitkää aikaa ilman korkoja. Rakastan tätä! Olen kävellyt kovempaa kuin pitkiin aikoihin! Karkaillut sopimattomiin tapaamisiin!