Edellisen postaukseni sydänverivuodatuksesta sainkin hyvän tekosyyn kirjoittaa taas Haider Ackermannista (jos joku ei ole kuullut nimeä aiemmin, tervetuloa lukemaan blogiani). Juuri kun viime syksynä olin julistanut kyllästyneeni Ackermannin ainaiseen merenneitosiluettiin, miespä yllätti ja marssitti kevään catwalkille maailman täydellisimmän malliston - jossa oli toki muutama merenneito pyrstöineen, mutta enimmäkseen alaosat olivat housuja ja siluetti oli kaikkea muuta kuin tuttu Ariel koroilla.




Tovi sitten esiteltyä Haiderin ensi syksyn mallistoa en rakastanut samoissa määrin. Sammutettu värimaailma tuntui tunkkaiselta ja Haiderin ja Rick Owensin harrastamat, teräviä terälehtiä muistuttavat nahkaulokkeet takeissa ja hanskoissa (ja voi luoja, Rickillä myös kengissä) tulevat minulta korvista ja tuovat mieleeni jonkun roolipelin femme fataleksi kirjoitetun haltiatarhahmon. Missä ei toki ole mitään pahaa, mutta itseäni sen sortin estetiikka ei vain puhuttele.
Mutta sain sentään mallistosta inspiraation kaivaa vanhat housuni käyttöön. Ne ovat nimittäin täsmälleen saman malliset ja täsmälleen samalla tavalla kengät piiloon jättävät kuin nämä.

Hyvästi mustat pillifarkut, ainakin päivän ajaksi.
Kuvat Style.com, ylemmässä kuvasarjassa Ackermannin tämän kevään mallistoa ja alimmassa asu ensin syksyn kokoelmasta.