Kesän keittokirjani

15.4.2010 07:50Hanna Jensen

Jos ei nyt jotain kovin ihmeellistä tapahdu, teen ensi kesän mökkileivonnaiset uudesta Sirpa Talkan Makeaa ja suolaista puutarhasta -keittokirjasta (WSOY). Sain sen eilen Oliviasta ja perehdyin teokseen rauhassa tarralappujen kera. Reseptit ovat sopivan pituisia, ja niissä on jotain pieniä jippoja (kuten esimerkiksi vadelman lisääminen mokkapaloihin). Kirjassa on paljon tämän kaltaisia vinkkejä: "Täydellisen pannukakun salaisuuden olen oppinut äidiltäni. Pidän uunia kuumentaessani pannun uunissa. Sulatan pannulla rasvan ja annan sen saada myös kunnolla väriä. Vasta sitten kaadan taikinan pannulle. Näin tehty pannari kohoaa hyvin ja saa rapeat reunat. Pannari myös irtoaa pannulta vaivatta."

Ihastuin kovasti myös valokuvaaja Arto Vuohelaisen ruokakuviin. Niissä toteutui se, mistä ruokakuvissa pidän: teki mieli alkaa syödä. Kuvista näkee myös ruuan koostumuksen (esimerkiksi halkileikatuissa katkarapumuffineissa).

Kirjassa on paljon raparperireseptejä, mikä on mieleeni. Kirja pääsee kesäkeittokirjakseni myös siksi, että Talka käyttää ruuissa niin paljon marjoja, kokoviljaa, pähkinöitä ja raaka-aineita, jotka ovat voineet kasvaa omalla pihalla.

Tässä esimakua kirjan visuaalisesta ilmeestä, kameralla suoraan kirjasta räpsien:

img_9158img_9161img_9162img_9164img_9165img_9160

Postaan illalla ensimmäisen herkun, jonka Andy ja Bella tekivät eilen illalla kirjasta. Se on vegaaneillekin sopiva marjaruutupaistos, johon ei tule kananmunaa. Haaveilen myös, että ehtisin tänään tehdä basilikamuffineja. Jääköhän kesäksi mitään, mitä en tee jo nyt keväällä...

  • Aiheet:  Keittokirjat 
  • Avainsanat: 
  • 4 kommenttia

Takaisin listaukseen

Kommentit  (4)

Vastaa kommenttiin

  • Lähettäjä:  Annika
  • 15.4.2010 08:38:11
  • www: 

Meillä on niin paljon keittokirjoja, että olen ajatellut etten osta enää yhtäkään. Tuo kuulostaa kyllä niin lupaavalta, että vähintäänkin on pakko käydä tutkiskelemassa sitä tarkemmin kirjakaupassa. Varsinkin tuo raparperireseptien runsaus vaikuttaa houkuttelevalta.

  • Lähettäjä:  solveig
  • 15.4.2010 18:22:23

Toivottavasti oli myös lipstikkaa jossakin. Yritin viime kesänä opetella käyttämään sitä, kun puska rehotti vihreänä. Basilika on hyvää, mutta ei se oikein pysy hengissä.

Oikeaa pannaritekniikkaa pitää vielä hioa. :)

  • Lähettäjä:  Sirpa Talka
  • 10.5.2010 18:51:58

Kiitos Hanna kannustavasta palautteesta! Onpa palkitsevaa luettavaa, että kirja herauttaa veden kielelle. Ja ne kuvat, minustakin Arto vangitsee leivonnaisten sielut! Blogisi kommenteissa kaivataan lipstikkareseptejä. Sellaisia ei kirjaan päätynyt mutta tässä vinkki: Käytän lipstikan talven mittaan. Kuivaan sitä narulle ripustetuissa nipuissa ilmavasti pitkin kesää (erottelen oksat irti mehveistä varsistan niin riittää meikäläinen kesä kuivaamiseen. Kuivat lehdet pidän ruskeassa pussissa tai pullossa ja juuri ennen käyttöä hieron ne morttelissa aivan jauheeksi ja käytän jauhetta kaikenlaiseen maustamiseen lihaliemen sijaan. Kasvi on todella vahva eli sopii kaikille, kenellä löytyy pihasta neljännesneliö tyhjää maata. Korkeus on noin 80 cm ja siitä riittää jaettavaa kavereille joka kesä. Tämä lipstikasta. Kotisivuilla www.cakeaway.fi on juuri nyt muistutus nokkosesta. Tervetuloa kakkujen maailmaan, toivottaa Sirpa

  • Lähettäjä:  Hanna Jensen
  • 14.5.2010 19:00:14
  • www: 

Hei Sirpa ja hauskaa, että tulit käymään blogissa. Katson juuri mökin ikkunasta, missä olisi sopiva neliö lipstikalle. Oli sen verran hyvä ehdotus. Täällä tehtiin muuten juuri peltilepää, sekin tulee blogiin kohta. Piimä sopii leipään erinomaisesti.