Viime vuonna tein tähän aikaan miedon, hienostuneen kurpitsakeiton - nyt on aika lisätä sekaan inkivääriä, limettiä, kookosmaitoa ja chiliä. Kurpitsa on jännä raaka-aine: sen koostumus on jotenkin jauhoinen (ja se on vähemmän makeaa kuin esimerkiksi bataatti), ja maustelin tätäkin keittoa itse hiukan lisää reseptin ohi.

Monesti mausteisten, erityisesti thai-henkisten keittojen kohdalla tuntuu, että jokin viimeistely puuttuu. En halua lisätä suolaa, mutta keitto maistuu tylsältä. Olen huomannut, että 1/2-1 ruokalusikallista valkoviinietikkaa antaa keittoon sen tarvittavan särmän. Lisäilen usein myös limettiä enemmän kuin ohjeessa sanotaan, ja vasta viimeiseksi suolaa tai kasvislientä, jos mikään ei auta.

Ohje on amerikkalaisesta bon appétit -lehdestä viime vuodelta.

Kauden pehmeä kookos-kurpitsakeitto

2 rkl rypsiöljyä 8 dl kurpitsanpalasia 1/2 tl mustia sinapinsiemeniä 8 currynlehteä (etnisistä kaupoista) 2 pientä punasipulia silputtuna 2 valkosipulinkynttä silputtuna 1 rkl raastettua, tuoretta inkivääriä 1/2 pieni, punainen, tuore chili pilkottuna, siemenet poistettuna 1 tl kurkumaa 1/2 tl jeeraa eli juustokuminaa 1 tölkki kookosmaitoa (halutessasi vielä yksi, pieni tetra kookoskermaa) 2 dl pieneksi silputtua, tuoretta korianteria 1 rkl limetinmehua

Halutessasi: 1 rkl valkoviinietikkaa ja ohentamiseen 1 dl kasvislientä

Basmatiriisiä

Kuumenna uuni 175 asteeseen ja paahda kurpitsanpaloja noin puoli tuntia tai niin kauan, että ne ovat pehmenneet. Annan niiden jäähtyä hieman ja soseuta sauvasekoittimella tai monitoimikoneessa. Kuumenna sitten 2 rkl öljyä kattilassa. Lisää sinapinsiemenet ja currynlehdet: keittele, kunnes siemenet alkavat poksahdella ja lehdet "sihisevät". Lisää sitten sipulihakkelus, valkosipuli ja inkivääri. Kuullota, kunnes sipulit ovat pehmenneet kunnolla, eli noin 4 minuuttia. Lisää chili, kurkuma ja jeera, paistele minuutti. Lisää kookosmaito (ja kookoskerma). Laske lämpötilaa matalalle lämmölle. Keitä, kunnes seos paksuuntuu hieman. Lisää kurpitsasose kattilaan. Lisää sekaan korianteri ja limetin mehu. Tarjoile basmatiriisin kera tai halutessasi keittona (jos jatkat vähän kasvisliemellä).

Pirkka-lehdestä löytämäni pataohje kiinnosti heti. Kauden luomukaalia, luomuporkkanoita ja luomuperunoita kasarissa luomumakkaran tai soijanakkien kera? Kyllä. Ihaninta tässä pataruuassa on se, että koska mausteet ovat miedot, jokaisen porkkananpalasen ja perunan oma, hienostunut maku pääsee oikeuksiinsa. Kun tänään sunnuntaina söin tätä toisena päivänä pitkän kävelylenkin päätteeksi, mietin miten hyvän arkiruuan saan tästä faileihini.

Syksyinen ja luomuinen kaali-makkarapata

500 g perunoita 4 luomuporkkanaa 1-2 luomusipulia 2 rkl rypsiöljyä 4 dl vettä 2 lehtisellerin vartta 1 laakerinlehti 3/4 tl suolaa 5 maustepippuria 2 tl meiramia noin 300 g valkokaalia 1-2 omenaa 400 g luomumakkaraa tai soijanakkeja persiljaa

Kuori ja lohko perunat, porkkanat ja sipulit. Kuumenna öljy kattilassa tai padassa. Kuullota kasvikset öljyssä. Kaada pataan vesi ja kuumenna. Viipaloi sellerinvarret ja lisää pataan. Mausta pata laakerinlehdellä, suolalla, pippureilla ja meiramilla. Anna kiehua noin 10 minuuttia. Suikaloi kaali ja kuutioi omenat. Lisää ne pataan. Keitä edelleen 5 minuuttia. Kuutioi makkarat tai soijanakit ja ruskista kevyesti paistinpannussa. Lisää makkarat pataan ja kiehauta. Tarkista kasvisten kypsyys. Ripottele padan pinnalle reilusti hienonnettua persiljaa tai haluamiaisi, tuoreita yrttejä.

Vielä on hyvä sää grillata. Tämä Barefoot Contessan ohje on ollut mielessäni kauan, mutta nyt se jaettakoon kaikille. Huomauttaisin, että vaikka joku on joskus joutunut törmäyskurssille tequilan kanssa, tequila ei marinadissa maistu samalta (tai samalla tavalla läpi) kuin shottina. Siitä ei tule myöskään kankkusta ruuan seassa nautittuna. Tequila on aivan mahtava seuralainen myös katkaravun ja muiden merenelävien marinoijana. Kaapissani on aina pullo tequilaa ruuanvalmistusta varten.

Kuulemma jotkut kutsuvat tätä ruokaa Margarita-kanaksi.

Tequila-limettimarinoitu kana

2 dl tequilaa 2,5 dl puristettua limetin mehua (noin 5-6 limettiä) 1 dl vastapuristettua appelsiinimehua (2 appelsiinia) 0,5-1 rkl chilijauhetta 1 rkl pieneksi murskattua jalapeñoa 1 rkl murskattua valkosipulia (3 kynttä) 2 tl hyvälaatuista sormisuolaa 1 tl rouhittua mustapippuria 3-4 kanan rintafilettä (jos mahdollista, nahka mukana)

Yhdistä tequila, limettimehu, appelsiinimehu, chilijauhe, jalapeño, valkosipuli, suola ja pippuri isossa kulhossa. Lisää sekaan kanan rintafileet ja anna marinoitua muutama tunti, mieluiten yön yli. Ota kanapalat marinadista ja ripottele niille vielä sormisuolaa ja pippuria. Jos mahdollista, grillaa kanat niin, että öljyät grillin vastukset, jotta kanapalat eivät tartu kiinni. Grillaa kanapalat nahkapuoli grilliin päin noin viiden minuutin ajan. Käännä kanapalaset ja grillaa vielä 10 minuuttia.

Ota kanapalat grillistä, laita ne folioon ja anna vetäytyä 5 minuuttia. Tarjoile riisin, bataatin, perunan, keittobanaanin tai salaatin kera. Jos ehdit, voit tehdä myös valkosipuliaiolin kanan seuralaiseksi.

Kuva: mentalkitchen.com

Olen tehnyt ruokaa Hans Välimäen uudesta keittokirjasta ja olen tyytyväinen sen antiin. Toissa päivänä valmistin siitä pitkästä aikaa Nizzan salaatin ja muistutin itselleni, että talvi ei ole vielä täällä: syö, rakenna, nauti, kasaile salaatteja!

Eilen sitten heittelin kasaan salaatin, johon tuli vuonankaalia, rucolaa, pinaatinlehtiä, raejuustoa, punasipulia, parmesaanilastuja ja erilaisia siemeniä. Laitoin salaattiin Välimäen Nizzan salaatille tekemän, yksinkertaisen kastikkeen, joka toimii minkä tahansa salaatin kanssa. Kotona pitää aina olla sitruunoita pelkästään tämän salaattikastikkeen takia.

Nizzan salaatin salaattikastike 1 valkosipulinkynsi murskattuna 1/2 dl oliiviöljyä 3 rkl sitruunan mehua suolaa mustapippuria

Beef Börek on ilmeisesti alkujaan turkkilainen herkku. Nyyttien rakentaminen vaatii hiukan hermoja tällaiselta nopearytmiseltä ihmiseltä kuin minä, mutta olen kouliintunut. Kun maustat jauhelihaseosta, lisää mausteita vähitellen: kaikki eivät pidä näin suuresta määrästä maustepippuria (minä pidän) - ja suolaakin on pari kertaa lipsahtanut vähän liikaa. Olut käy mainiosti juomaksi näille nyyteille ja varmista, että pöydässä on myös jotain raikasta, kuten vihanneksia, kermaviilidippiä tai salaattia.

Jotkut tekevät Beef Börekinsa isolle pellille, jolloin ei tarvitse askarrella nyyttejä. Nyttejä on silti hauskempi syödä. Ja kun villiinnyt beef börekin tekijänä, voit lisätä väliin myös fetaa tai juustoa tai mitä ikinä keksit.

Beef börek

oliiviöljyä paistamiseen 500 g luomujauhelihaa 1 sipuli silpuksi hakattuna 1 nippu persiljaa pieneksi hakattuna 1,5-2 rkl maustepippuria 1 rkl mustapippuria suolaa nippu tuoretta korianteria

filotaikinapakkaus sulatettua voita voiteluun

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Kuumenna oliiviöljy kasarissa ja lisää joukkoon sipulimurska. Kuullota, kunnes sipuli on läpinäkyvää. Lisää joukkoon jauheliha ja murustele sitä samalla kun paistat. Lisää mausteet. Älä anna jauhelihan kuivua paistinpannulla. Viilennä jauheliha täysin. Avaa filotaikinapakkaus ja aseta yksi (ohut) taikinalevy leikkuulaudalle. Jos se on liian leveä, voit leikata levyn pituussuunnassa kahtia. Voitele voilla. Lisää hiukan alle desi jauhleihaseosta filotaikinalevyn alaerunaan ja ala taitella sitä nyytiksi pakkauksessa olevan ohjeen mukaan (nyytin muoto on vapaavalintainen). Voitele vielä valmista nyyttiä voilla. Jatka näin, kunnes jauhelihaseos on käytetty. Paista uunissa 15-20 minuuttia, kunnes nyytit ovat saaneet kauniin värin.

Huom! Filotaikina kuivuu helposti, joten voit peittää ne muovikelmulla ja kostutetulla pyyhkeellä sillä aikaa kun rakennat nyyttejä. Filotaikina "käyttäytyy" parhaiten ruuanlaitossa, kun se on huoneenlämpöinen kun aloitat.

Kuva: robertscatering.com

Lukijani Laura kyseli vähän aikaa sitten, josko minulla olisi plakkarissa kalakeittoa á la Thai. Tuli sitten mieleen kirkas, thaimaalainen äyriäiskeitto Tom Yam Taley (jota olen nähnyt kirjoitettavan muutamallakin tavalla). Kokeilin tehdä sen pelkällä lohella. Toimi erinomaisesti. Tässä on yksinkertainen ohje, josta riittää neljälle. Maku on tarkoituksella kirpeä, joten kannattaa maistella matkan varrella. Sitruunaruohostakin voi jonkun makuun riittää vain yksi varsi. Galanga-juuri on kovaa, joten se kannattaa jättää syömättä. Galangaa saa etnisistä kaupoista, mutta jos asuinpaikallasi ei sitä myydä, jätä se rauhassa pois.

Laitoin kuvassa olevaan keittoon vain tuoretta chiliä, en chilitahnaa, mutta autenttinen thaikeitto kaipaa kyllä pinnalleen chilitahnan tuoman öljyisyyden, joten suosisin sitä. Ihmettelen muuten chilin määrää monissa resepteissä: aloitan itse aina varovasti, sanoi resepti mitä tahansa.

Itse nautin tämän keiton toissailtana ilman riisiä.

Kirkas, thaimaalainen äyriäiskeitto eli Tom Yam Taley

200 g äyriäisiä tai lohta kuutioina 1 litra kanalientä 2 sitruunaruohon vartta pieneksi hakattuna 40 g galanga-juurta siivuttuna 4 kaffirlimetin tai limetin lehteä 2 tomaattia pieneksi kuutioituna puolikas, punainen chili silputtuna, siemenet poistettuna TAI 1/2-1 rkl punaista chilitahnaa 100 g tuoreita herkkusieniä siivuttuna 3 rkl kalakastiketta 3 rkl limettimehua tuoreena puristettuna puolikas nippu tuoretta korianteria aavistuksen hakattuna

Kuumenna kanaliemi kiehuvaksi. Lisää sitruunaruoho, galanga, kaffirlimen lehdet ja herkkusienet ja keitä noin kolme minuuttia. Lisää chili, tomaatit ja äyriäiset tai kala ja keittele matalalla lämmöllä muutama minuutti. Lisää keittoon kalakastike ja limettimehu. Tarkista maku. Ripottele tarjoiluvaiheessa pinnalle tuoretta korianteria ja tarjoile halutessasi keitetyn riisin kera.

Aina ei ole aikaa laittaa kastikkeita ja liemiä alusta alkaen itse. Sain maistaa ystävällä yksinkertaista mutta nerokasta, japanilaishenkistä ruokaa, joka täytyy jakaa kanssanne. Pääruoka-aineksena voi käyttää lohta, lihaa tai tofua, mutta jutu on seesamöljyn ja (valmis)teriyaki-kastikkeen yhdistelmässä.

Itse kokeilin ruokaa luomulihan kera. Suikaloin lihan aluksi aivan ohuiksi siivuiksi, en siis suikaleiksi. Laitoin lihat hetkeksi kevyesti teriyaki-kastikkeeseen marinoitumaan. Aloin keitellä jasmiiniriisiä ja katoin sillä aikaa. Kun riisi alkoi valmistua, paistoin lihat nopeasti molemmilta puolilta tulikuumalla pannulla. Lihojen pitää todella ruskistua, ei keittyä. Kun liha oli valmis, laitoin sen folion sisään ja ripottelin lihoille tuoretta kanelibasilikaa ja kuorittuja seesaminsiemeniä sekä rouhin päälle aromikasta tellicherry-mustapippuria.

Laitoin pieniin soijakulhoihin teriyakikastiketta ja sen keskelle lorauksen seesamöljyä. Ripottelin seesaminsiemeniä sekaan. Tähän seokseen sitten dippasimme lihaa ja söimme riisin kera. Joku laittoi kastikkeen suorana kulhoon kastikkeeksi.

Ohessa oli kurkkua ja tomaattia pieneksi pilkottuna. Tällainen ruoka on yksinkertaista ja todella hyvää, eikä siitä tule ähky.

Seuraavaksi kokeilen lohta. Höyrytän tai paistan sen ja lopuksi dippaan samalla tavalla seesamöljy-teriyaki-kastikkeeseen, ellen heitä kastiketta suoraan kalapalan päälle.

Kiitos ideasta Nina Ignatiukselle.

Nyt näkee hyvin varustelluissa ruokakaupoissa ei-esikeitettyjä maissintähkiä. Oulunkylän Musta Pekka -K-marketissa oli jopa suomalaista, tuoretta sokerimaissia. Tietääkseni ainakin Kulloon kartanossa viljellään tätä herkkua (siellä on jopa itsepoimintaa, alkaen tänään!). Tarvitset tämän perjantain reseptiä varten neljä tähkää. Voin vakuuttaa, että maku on aivan toinen kuin jos tekisi keiton purkkimaissista tai vakuumimaissista. Ja tulee sadonkorjuufiilis...

Ohje on amerikkalaisesta keittokirjasta The Wine Lover's Cookbook, ja kerrottakoon, että tälle keitolle suositellaan Chardonnay-valkoviiniä seuraksi, jota kirjan idean mukaan käytetään myös ruuassa. Eli samaa viiniä ruokaan kuin lasiinkin myöhemmin. Itse suosin näitä Alkosta ostettavia pikkupulloja ruuanlaitossa.

Saatat haluta tehdä ohuempaa keittoa kuin minun tekemäni, joten varaa kanalientä hiukan enemmän kuin ohjeessa sanotaan. Suosittelen muuten lukemaan ohjeen kokonaan etukäteen läpi, jotta saat tuntumaa siitä, missä vaiheessa tarvitaan uunia ja mitkä silput odottavat mitäkin vaihetta. Mutta erityistä taitoa ei tälläkään kertaa tarvita, jotta keitto onnistuu.

Jos et ole ennen "kuorinut" maissitähkää, älä säikähdä. Tartut vain tähkän yläosasta kiinni ja vedät terävällä veitsellä aivan jyvien alareunasta suoraan kulhoon. Jyvät saavat rikkoontua, koska ne soseutetaan keitossa kuitenkin. Keiton voi tarjoilla kylmänä tai lämpimänä.

Maissikeitto tuoreista sokerimaissitähkistä

4 tuoretta sokerimaissin tähkää 1,5 rkl oliiviöljyä 4 dl makeaa sipulia pilkottuna 1 rkl tuoretta rakuunaa silputtuna 1 tl jauhettua jeeraa eli juustokuminaa 1/4 tl kurkumaa 1,5 tl sitruunan kuorta raastettuna 7 dl kanalientä 2 dl valkoviiniä 3/4 luomusitruunan mehua 2-2,5 dl creme fraichea 2 dl aurinkokuivattuja tomaatteja (öljyssä) silputtuna suolakiteitä ja vastarouhittua mustapippuria 1 rkl ruohosipulia silputtuna krutongeja tai patonkia vuohenjuustoa

Poista maissintähkistä lehdet (kuoret) ja vedä terävällä veitsellä maissinjyvät tähkistä isoon kulhoon. Säästä tähkät. Kuumenna kasarissa oliiviöljy ja lisää siihen silputtu sipuli, rakuuna, jeera, kurkuma ja 1 tl sitruunan kuorta. Paistele miedolla lämmöllä 7-8 minuuttia. Lisää maissinjyvät, kanaliemi ja viini ja nosta lämpötilaa niin, että keitto kiehuu kunnolla. Lisää joukkoon "kynityt" maissintähkät, alenna lämpöä ja anna keiton poreilla 12 minuuttia. Poista tähkät pihdeillä. Siirrä keittoa osissa varovasti monitoimikoneeseen tai tehosekottimeen tai soseuta se sauvasekoittimella. Lisää sen jälkeen aurinkokuivatut tomaatit. Sekoita. Lisää rouhittu mustapippuri, sitruunamehu ja creme fraiche. Maista, tarvitseeko keitto ollenkaan lisättyä suolaa. Siirrä keitto jääkaappiin viilentymään 4-5 tunniksi. Jos haluat, voit ohentaa keittoa vielä kanaliemellä. Sekoita vuohenjuusto, ruohosipuli ja loput 1/2 tl sitruunankuorta käsin. Kun olet valmis tarjoilemaan keiton, levitä vuohenjuustosekoite paahtoleivän palasille tai isoille krutongin palasille. Laita ne uuniin grillivastuksen alle muutamaksi minuutiksi, kunnes vuohenjuusto alkaa hiukan sulaa ja muuttaa väriä. Tarjoile kulhoissa ja ripottele pinnalle tuoretta rakuunaa.

Ps. Tämän alkuperäisestä hiukan soveltamani ruuan hieno nimi on kirjassa Chilled Corn and Sun-Dried Tomato Chowder with Goat Cheese-Chive Croutons. Minulla ei ollut ruohosipulia kotona, joten krutongit saivat peitokseen köyhän naisen version eli pelkkää vuohenjuustoa.

Tämä resepti on alun perin sovellettu ruokalajista, jonka otsiko oli Greek Shish Kebab. En voinut laittaa sitä otsikkoon, koska alkuperäisessä ruuassa on lammasta, lihat pujotetaan vartaisiin, ja mukana on paprikaa ja herkkusieniä.

Oma versioni ruuasta syntyi, kun eräs kokki opetti kerran syömään pitaleipiä hiukan toisin: paloiteltuina ja pannulla paistettuna. Hän sanoi, että niitä voisi syödä kuin sipsejä. Sen jälkeen tajusin myös, että ruuassa lämmin ja kylmä sopivat hyvin yhteen. Samoin vahvasti maustettu ja neutraali. Tässä ruokalajissa on jotain jamieolivermaista, kun kamat kasataan ronskisti yhteen, osa niistä paistellaan "hätäisesti" paistinpannulla ja sitten sotketaan rakkaudella tarjoilukuntoon.

Tein tätä viimeksi eilen illalla, eikä laittoaikaa kulunut kymmentä minuuttia kauempaa. Lihan voisi toki korvata kanalla tai tofulla.

Tämän ruokalajin kanssa sopii erinomaisen hyvin lihan maustajaksi Turkissa yleisesti käytetty sumakki, joka on itämainen, sitruunainen ja kirpakka mauste. Sitä saa etnisistä kaupoista. Hyllyssäni on pari muutakin, nimetöntä "kebabmaustetta", jotka olen ostanut itämaisen ruuan kaupasta, enkä edes tiedä, mitä ne ovat. Mutta sekaan heittelyn pitää tapahtua varovasti, sillä lopputulos voi olla tulinen.

Sitruuna on kuitenkin olennainen osa tämän ruuan makua, ja se sopii pitan ja lihan kanssa erinomaisesti yhteen.

Kiireisen turkkilainen hässäkkä

1 rkl oliiviöljyä 2-3 valkosipulin kynttä pieneksi paloiteltuina 3 pitaleipää 2 naudan entrecote-pihviä tai ulkofilepihviä 1 punasipuli 3 tomaattia puolikas, iso kurkku 1/2 luomusitruuna sormisuolaa ja mustapippuria myllystä lihan maustamiseen (sumakkia ripaus, jos on) tuoreita yrttejä, ainakin korianteria, minttua ja basilikaa

Paloittele pitaleivät raakoina kuutioiksi. Leikkaa lihasta valmiiksi ohuita suikaleita. Leikkaa tomaatit lohkoiksi ja paloittele kurkku. Suikaloi punasipuli valmiiksi ohuiksi sipulirenkaiksi. Sekoita isossa tarjoiluastiassa tomaatit, kurkku, punasipulit ja tuoreet yrtit. Kuumenna oliiviöljy paistinpannussa ja lisää siihen valkosipuli. Anna sihistä hetken ja lisää pitaleipäkuutiot. Paista, kunnes ne ovat kullankeltaisia. Siirrä pitaleivät sivuun, kuumenna paistinpannu taas todella kuumaksi, lisää tarvittaessa oliiviöljyä ja paista lihasuikaleet. Aivan paistamisen lopussa purista joukkoon sitruunamehu ja ripottele lihojen päälle sormisuolaa ja rouhi mustapippuria. Jos kaapistasi löytyy, ripottele päälle myös itämaista maustetta, kuten sumakkia. Lisää lihat ja pitaleipäkuutiot salaatin joukkoon, sekoittele ja valuta vielä päälle hiukan oliiviöljyä. Tarjoile creme fraichen kera.

Ruotsalaiset syövät kinkulla täytettyä pannukakkua, jonka nimi on fläskpannkaka. Nimi ei suoranaisesti nosta vettä kielelle, mutta suomeksi kinkkupannari alkaa kuulostaa jo hyvältä. Kyse on samasta asiasta. Pannukakun ei tarvitse aina olla makea, ja tässä lounaspannarissa on jotain viehättävän helppoa, nopeaa ja piristävää.

Päädyin hoitelemaan pinaatinlehtiä niin, että pilkoin ne ensin pieniksi ja käytin sitten nopeasti voissa kattilassa, jotta ne pehmenisivät hiukan. Lisäsin ne vasta sitten pannaritaikinaan.

Makeaa ja suolaista puutarhasta -kirjan Sirpa Talka on tämän reseptin takana, ja hänen neuvonsa uunipannun voitelemisesta kannattaa painaa mieleen: voi sulatetaan ja ruskistetaan kuumassa uunipannussa uunin kuumentuessa, jolloin se antaa pannariin ihanan maun, rapean pinnan ja tekee myöskin pannarin irrottamisesta helppoa. Mukailin reseptiä hiukan ja lisäsin myöskin parmesania pannarin pinnalle - hetken mielijohteesta. Hilloakin muuten käytettiin. Makuna oli viikuna-portviini.

Kinkku-pinaattipannari

Taikina: 2 kananmunaa 1 dl vehnäjauhoja 1 dl hiivaleipäjauhoja 1/2 tl leivinjauhetta 1/3 tl suolaa 3 dl piimää reilu kourallinen pinaattia tai basilikaa silputtuna

Lisäksi: 100 g kinkkusiivuja tai parmankinkkua mustapippuria

Uunipannulle: 30 g voita

Riko munat kulhoon. Sekoita jauhoihin leivinjauhe ja suola. Kumoa jauhot munien joukkoon. Lisää puolet piimästä ja sekoita taikina tasaiseksi. Lisää loppu piimä sekä pinaattisilppu ja sekoita. Anna taikinan turvota 15 minuuttia. Kuumenna uuni 200-asteiseksi. Pidä uunipannu uunissa kuumennuksen ajan. Pudota voinokare uunipannulle ja anna sen sulaa ja ruskistua. Keikuttele pannua, jotta saat rasvasulan leviämään tasaisesti. Kaada taikina pannulle ja nosta uunin lämpötilaa 225 asteeseen. Paista pannaria uunissa reilut kymmenisen minuuttia. Ota pannari uunista ja jaa puolikypsälle pannarille kinkkuviipaleet ja mahdollisesti lisää pinaatinlehtiä. Rouhi päälle mustapippuria ja jatka kypsentämistä 200-asteisessa uunissa vielä toiset 10 minuuttia tai niin kauan, että pannarin pinta alkaa ruskistua.