Voittajat pokkarikisassa

3.1.2011 16:40Mari Paalosalo-Jussinmäki

Jos olisin töissä WSOY:ssä, alkaisin kiireesti valmistella Sinuhe Egyptiläisen pokkariversiota. Kirja mainittiin nimittäin ylivoimaisesti useimmin kisassa, jossa kysyin, mistä klassikosta Kirjasiepon lukijat haluaisivat pokkariversion.

Useita kertoja mainittiin myös Puhdistus, Täällä Pohjantähden alla, Juuret ja Sota ja rauha. Vinkiksi vaan. Mutta mikä ihme on Noidan käsikirja? Sitäkin pari vastaajaa haikaili.

Vinkkinä tosin voi mainita senkin, että yllättävän monesta kirjasta on jo tehty pokkari. Kiitos tästä muistuttaneelle kirjakaupantäti Miialle!

Sitten asiaan eli parhaisiin perusteluihin. Anna-Leena Härkösen nimikirjoituksella varustettu Häräntappoase menee näille kolmelle lukutoukalle:

Tiialle, joka muistutti minua nuoruuden suosikistani: "Koska pitää valita vain yksi, sanon Hilja Valtosen Nuoren opettajattaren varaventtiilin. Tämä olisi valintani pokkariksi siksi, että tämä on itselleni pian ajankohtainen. Valmistun luultavasti keväällä opettajaksi ja käytin tätä muun muassa oman pedagogisen portfolioni ajatuksia tuottavana lähteenä. Päähenkilö Liisalla on paljon sellaisia mietteitä, jotka sopivat tämänkin ajan vastavalmistuneen opettajan maailmaan. Vuonna 1926 ilmestynyt klassikko ei siis ole vanhentunut! Lisäksi voisin sanoa, että Nuoren opettajattaren varaventtiili on melkoista chiclitiä! Siis ei ihan sellaista kuin nykypäivän, onhan elämänmeno muuttunut, mutta kuitenkin! Kannattaa tutustua teokseen!"

Miialle, joka on eri Miia kuin se kirjakaupantäti ja sai minut tosissaan toivomaan, että se kirja tulisi pokkarina heti: "Niin monien kirjojen uudelleenvalmistusta toivoisi, mutta loppujen lopuksi koko sydämelläni kaipaan vain yhtä. Diana Wynne Jonesin Liikkuva linna. Kirjastostahan sen saa, eivätkä hämmästy vaikka viidettä kertaa hakee, mutta ah - jospa minulla olisikin oma kappale. Se kaunis kansi ja fontti ihan itselle tuoksuteltavana, maisteltavana, ja se käsittämättömän ihana tarina. Ja se täydellinen rakkaus siellä. Seuraava lainaus on viimeiseltä aukeamalta, valitettavasti en sitä löytänyt internetistä suomeksi: "I think we ought to live happily ever after," and she thought he meant it. Sophie knew that living happily ever after with Howl would be a good deal more hair-raising than any storybook made it sound, though she was determined to try. "It should be hair-raising," added Howl. "And you'll exploit me," Sophie said. "And then you'll cut up all my suits to teach me." Tämä on myyty loppuun kustantajalta. Ja minulle tämä on klassikko ehkä enemmän kuin mikään muu. Olisin onnellinen, jos saisin jouluna vain yhden lahjan ja se olisi tämä. En tarvitsisi mitään muuta vielä ensi joulunakaan. Luopuisin suklaasta vuodeksi. Minä rakastan tätä kirjaa. Missä viipyy minun uusintapainokseni?"

Marjukkaiselle, joka osasi tiivistää: "Michael Enden Momo olisi mukava saada pokkariversiona. Kovakantisetkin versiot ovat kirppareillakin harvinaisia ja tähän hektiseen aikaan ja hetkeen tuo kertomus aikavarkaista ja yhden pienen tytön rohkeudesta sopisi kuin-kirja tyhjään paikkaan hyllyssä."

Kiitos kaikille osallistuneille ja onnea voittajille! Heille on ilmoitettu asiasta sähköpostitse.

Vuoden viimeinen kilpailu käynnistyy nyt. Tällä kertaa kaipaan klassikoita. Kerro, mistä klassikkokirjasta haluaisit uusintapainoksen. Klassikon saa kaikin mokomin käsittää laajasti. Palkitsen kolme mielestäni parasta perustelua.

kisakuva-pieni

Kilpailuun innoitti Anna-Leena Härkönen, joka lahjoitti Oliviaan Häräntappoaseen uunituoreita pokkariversioita. Jaossa on kolme omistuskirjoituksella varustettua kirjaa. Jos vastauksia tulee tosi tosi tosi paljon, yritän löytää kätköistäni yllätyspalkintoja.

Kisa päättyy maanantaina 3. tammikuuta kello 14. Muista  jättää sähköpostiosoitteesi. Se ei tule sivulle näkyviin.

Minä lomailen loppuvuoden ja bloggaan vähän tai en ollenkaan. Niinpä toivotan lukuisaa joulua ja valoisaa uutta vuotta!

Kirjasiepon sisarblogi Henkarikohtaista julisti tänään kilpailun, jossa voi voittaa Marimekon kirjoja. Käykää osallistumassa! Vastaukset siis sinne, ei tänne.

Minä puolestaan julistan seuraavan Lukupiiri-kirjan, joka on myös ensi viikolla ilmestyvän Olivian Jos on aikaa vain yhteen -kirja: Margaret Atwoodin Herran tarhurit. Keskustelu alkaa 24. marraskuuta.

herran tarhurit kirja margaret atwood

Margaret Atwood: Herran tarhurit. Otava, 2010. 521 sivua. Suomentanut Kristiina Drews.
Tervetuloa mukaan!

Toimituksen Agatha Christie -faniseura (jonka jäsenistö koostuu minusta ja ad:stämme Liisasta) on ajautunut ratkaisemattomaan ristiriitaan. Jotta emme eroaisi salapoliisillisten erimielisyyksien vuoksi, tarvitsemme apuasi.

Vastaa yksinkertaiseen kysymykseen: Kumpi Christien sankareista on parempi, neiti Jane Marple vai herra Hercule Poirot?

Kirjailijan syntymästä on tänä syksynä kulunut tasavuosia, minkä kunniaksi WSOY on uusintajulkaissut dekkareita tyylikkäinä näköispainoksina ja äänikirjoina. Niitä on tullut toimitukseen jostain syystä tuplasti. Palkinnot ovat siis muhkeat.

Parhaan perustelun esittänyt saa palkinnoksi mahtavan Agatha Christie -kirjapaketin.

1christie

Toiseksi paras perustelu saa neljä Agatha Christie -äänikirjaa.

christie-2

Kolmanneksi parhaan perustelun laatija saa omakseen Agatha Christien elämäkerran Vanha hyvä aikani (kukat tai sohva eivät kuulu pakettiin, ne näkyvät vain, koska ne näyttivät niin kivoilta).

christie-3

Nyt vastaamaan, sillä aikaa on vain vähän yli viikko. Kilpailu päättyy perjantaina 22. lokakuuta kello 14.

Tammi lahjoitti ystävällisesti viisi kappaletta Peter Franzénin erinomaista esikoiskirjaa Tumman veden päällä. Tästä näet, mitä minä siitä tykkäsin.

pionipino

Nyt on siis kilpailun aika. Koska Tumman veden päällä kertoo pienestä pojasta, joka selviää vaikeista asioista, kilpailukin pakottaa katsomaan lapsuuteen. Mikä lapsena lukemasi kirja on vaikuttanut elämääsi eniten?

Palkitsen siis viisi mielestäni parasta vastausta. Kilpailu päättyy keskiviikkona 28. heinäkuuta kello 14.

Jos haluat palkinnon, muista jättää sähköpostiosoitteesi. Se ei tule sivulle näkyviin.