Niin kuin eräät ovat jo huomanneetkin, postausteni päivittämisen tahti on viime aikoina ollut vähintäänkin hidas. Työtehtäväni talomme lehtien sisällä kun ovat lisääntyneet siinä määrin, että päiväni hujahtavat hetkessä ohi lehtiä tehdessä. (Onneksi saan siis edelleenkin intoilla kauneustuotteista ainakin Evita- ja Divaani-lehdissä.) Tämä Puuterituiskua-blogin postaus jää kuitenkin nyt tällä erää viimeiseksi, snif. Blogille ei vain enää ole sille suunniteltua aikarakoa.

Runsas vuosi teidän kanssa on ollut tosi tosi ihana. Kiitos ihan jokaisesta kommentista ja keskustelusta, joita olen saanut käydä teidän kanssanne. Kieltäydynkin jättämästä hyvästejä, koska ajatus bloggailun jatkamisesta joskus hamassa tulevaisuudessa ei ole ollenkaan vieras.

Toivottavasti löydämme toisemme uudelleen.

Nyt haluan vielä ladata tähän parit kuvat viimeisimmistä hiustuotekokeiluistani... Minä ja brunette kaverini hieroimme hiuslatvoihimme pinkkiä ja oranssia sävyä Kevin Murphyn Color Bug -hiusmeikkipalloista... Se, kuinka mairittelevalta lopputulos näytti, saa jokainen päättää. Pakko myöntää, että tunsin itseni hiukan wanna-be-teiniksi pinkkeine hiuslatvoineni, hih.

Color Bugin väri siis hierotaan hiuksiin suoraan tuosta pallosta...

... ja värin luvataan lähtevän pois jo ensimmäisessä pesussa...

Vaaleissa kutreissa väri näkyi enemmän kuin hyvin. Hieroin hiuksiini värin alle kunnolla hiuksiin jätettävää hoitoainetta, jotta väri ei jämähtäisi vaalennettuihin kutreihini pysyvästi.

Ruskeisissa hiuksissa väri ei tullut tämän selkeämmin esiin, vaikka sitä kuinka yritti lisätä...

Suosittelen välttämään valkoista paitaa tämän värin kanssa, hah.

Olen pitänyt puuteria pannassa muutaman viime vuoden ajan. En siksi, etteikö kasvojeni iho rupeaisi enää kiiltelemään jossain vaiheessa iltapäivää, vaan siksi, että en halunnut loppupäivästä näyttää halkeilevalta puuterikakulta. Toki sorruin välillä tupsuttelemaan puuteria kasvoilleni ainakin ennen tärkeää tapaamista, mutta lähinnä selviydyin päivistä riisipaperien turvin.

Nyt on toinen ääni kellossa. Rrrakastan uutta puuteriani! Oletteko te jo löytäneet Make Up Storen tänä vuonna markkinoille putkahtaneen Blothing Powderin? Se on niin henkäyksen kevyttä, että vaikka poistan sillä kiillon useammankin kerran päivässä, se ei keräänny epäsiisteiksi kerrostumiksi kasvoilleni. Ja vaikka puuterikakku näyttää rasiassa valkoiselta, on se kasvoilla täysin väritön. Upeaa. Puuteri on tehnyt comebackin meikkipussiini.

Eipä kiiltele ei! Eivätkä kasvot myöskään näytä puuteroiduilta tai luonnottoman vaaleilta.

Puhh, piipahdin viime perjantaina kauneusmessuilla Helsingin Messukeskuksessa. Siellä käy aina vähän samalla lailla kuin Pariisin Louvressa. Ensimmäisestä sadasta kohdalle tulleesta intoilee silmät teelautasen kokoisina, mutta sen jälkeen muotokuva on enää vain seuraava muotokuva, purkki enää toinen purkki. Jotkut asiat jäävät aina silti mieleen, pitkäksikin aikaa.

Kokonainen seinällinen kultaisen keltaisia purtiloita veti puoleensa magneetin lailla. Ranskalainen Rich-hiustenhoitosarja alkoi todella kiinnostaa, kun kuulin, että heillä on tarjolla vain yksi shampoo ja yksi hoitoaine, johon kaikkien hiustyyppien pitäisi olla tyytyväisiä. Ne kuulemma pesevät hyvin mutta hellävaraisesti, eivätkä latista hiuksia, toisin kuin monet muut erittäin ravitsevat sampoot. Pakkohan niitä oli päästä testaamaan. Omat karheat hiukseni tuntuivat pesun jälkeen yllättävän hyviltä, vaikka yleensä satsaankin juuri niihin ravitsevampiin versioihin.  Vähän harmittaa, etten hankkinut testattavaksi myös sarjan silkkistä öljyseerumia. Onneksi sarja tulee kuitenkin piakkoin kuulemma Tampereen ulkopuolellekin myyntiin, muun muassa Stockmannille. Jei.

Messuilta lähti viimein mukaan myös se paljon puhuttu Baba de Caracol -etanavoide, vaikka hiukan nyrpistänkin nenääni ajatukselle levittää etanaseerumia kasvoilleni... Vielä en ole saanut avattua purkkia, mutta ihan kohta teen sen. Ehkä jo tulevana viikonloppuna. Sitä paitsi, etanaseerumi tuntuu melko lähestyttävältä verrattuna temppelikäärmeen myrkystä löydettyihin proteiinipeptideihin. Natura Median uusin tuote, Veneno de Serpiente -kasvovoide sisältää nimittäin juuri tätä (tai nykyään ainetta valmistetaan laboratorioissa) ja sen tarkoituksena on toimia botoxin tavoin ryppyjen siloittajana. Hmm, kuulostaa melko extremeltä.

Minulle uusi tuttavuus oli myös Suomessa valmistettavat Melliksen luonnonkosmetiikkatuotteet. Nappasin mukaani herkullisimman oloisen tuotteen, Viettelevän MinttuSuklaa & Hunaja -kasvonaamion, nam. Ihanan tuoksuisen mönjän pitäisi supistaa ihohuokosia ja tehdä pehmentää ihoa. Sounds good to me.

Terveysmessujen puolella piipahdin ostamassa Forsman-teen pisteestä teesihdin. Kotona minulla jo onkin sellainen, mutta halusin samanlaisen työpaikallekin, jotta voin nauttia vihreästä irtoteestä myös työpöydän äärellä. Ilman juomassa kelluvia teen palasia, nnh.

Piipahditteko te messuilla? Mitä ihanuuksia te bongasitte?

Tattadataa, syksyn ensimmäisen kosmetiikkakisan voittaja on selvinnyt! Iso kiitos kaikille osallistuneille! We Care Iconin tuotepaketin uusi onnellinen omistaja on kuitenkin tällä erää nimimerkki Oili, joka kertoi ihania vinkkejä, kuinka tehdä kosmetiikkaa syksyn sadosta. Esimerkiksi mustaviinimarjan lehdistä haudutettu kasvovesi kuulosti ihanan houkuttelevalta. Oikein harmittaa, että omalla pihallani ei kasva mustaviinimarjapensaita. Pitäisiköhän laittaa viestiä taloyhdistyksen seuraavaan kokoukseen, hah?

Mutta syksyn sadosta puheen ollen! Mitä tuumaatte CocoVin syksyn uutuudesta, kotimaisesta nokkosyrttijauheesta? Se sisältää runsaasti c-vitamiinia, B-ryhmän vitamiineja, kivennäisaineita, kuten kalsiumia, rautaa ja sinkkiä, ja paljon, paljon muuta keholle ja mielelle suosiollista. Mainio suomalainen tuote, mutta omat kuivatut polttaraiseni saan kotoa, isin kerääminä ja kuivattamina <3 Ripottelen polttaraisjauhetta lämpimien ruokien päälle, mutta kylpyveteenkin sitä kannattaa kuulemma kokeilla. Will do.

Hei, kuinka moni teistä muuten tunnistaa sanan polttarainen? Työkaverit eivät olleet kuulleetkaan tätä nokkosen synonyymiä, hmpf.

Kiitos kaikista mainioista matkavinkeistä, miten hallita kosmetiikan määrää matkoilla! Tosi hyviä ideoita ja hauskaa, että täältä löytyy muitakin lentokoneen nesterajoituksille murisijoita.

Itsekin hyödynnän reissuissa aina kaikki lehtien välissä tulevat näytepakkaukset. Ja teen toki sitäkin, että kun joku pieni putilo on tyhjä, pesen sen ja hyödynnän uudelleen jollain toisella reissulla. Tosin varoituksen sana pikkupulloista. Reissasin muutama vuosi sitten poikakaverini ja hänen parin kaverinsa kanssa autolla Jenkeissä. Olin laskenut, että pikkupullollinen vartalovoidetta riittää minulle hyvin. Sitten yhtenä aamuna tulin suihkusta juuri, kun yksi pojista siveli peilipöydälle unohtamaani vartalovoidettani karvaisille säärilleen ja kehui, miten tämän motellin ilmaiset näytetuotteet tuoksuvat ja tuntuvat niin hyviltä. Näinkin voi siis käydä, hah! Paras tästä lähtien ottaa nimimerkin Jozz vinkistä vaarin ja kirjoittaa omiin puteleihin jotkut merkit permanent-tussilla -joko itseä tai matkakumppaneita ajatellen. Kiitos, jozz, meilaan sinulle pian tällä vinkillä voittamastasi Korresin tuotepaketista!

Korresin toisen tuotepaketin saa nimimerkki Sini, joka hehkutti hankkivansa osan kosmetiikastaan matkakohteesta. Täytyypä ehdottomasti yrittää löytää nuo CO Bigelow'n makuhuulirasvat, nam! Ja nostan kyllä hattua jok'ikiselle, jotka uskaltavat jättää osan kosmetiikastaan kotiin ostaakseen uudet reissun päältä. Koska vaikka nyt aionkin etsiä noita makuhuulirasvoja lomakohteesta, otan varmasti kaksi puikkoa Suomestakin mukaan. Toinen aurinkosuojalla ja toinen ilman. Oi voi, minulla on ongelma.

Kävin maanantaina ostamassa matkalaukkuni iloksi vielä "vauvan pyyhkimisliinojakin". Aika iso ja painavakin paketti se on, mutta pelastanee hikisimpinä reissupäivinä.

Tästä määrästä riittää matkakumppanillekin raikastusta.