Keskiviikko, avokaspäivä. Vihdoinkin. Otsiko siksi, että tuntuu ihan perjantailta kun töitä on seuraavan kerran vasta maanantaina :D

Vagabondin beibet ensimmäistä kertaa ulkona <3 Oli kurjaa ostaa näin herkulliset kengät keskellä lumisinta talvea, mutta odotus on nyt virallisesti palkittu. Värikkäät huutomerkkikengät tekivät mustasta perusnasusta vähän erityisemmän.

Nyt pussailemaan siskoa, joka selvisi hengissä pitkältä Brasilian reissultaan. Olin huolesta soikeana sen kakaran kanssa, minulla on ihan överisuojeluvietti siskoani kohtaan vaikka neiti on jo 26-vuotias :D Minulle se on ikuisesti 13v.

Hyvää huomenta.

Olen niin onnellinen, että minulla on vihdoin megakorkeat kengät joilla jaksaa tallustaa koko päivän ilman että jalat kuolee. Toivottavasti tuo Vera-malli pysyy Vagabondin valikoimissa pitkään, voisin harkita jossain vaiheessa toistakin väriä.

Nukuin viikon yhtäjaksoisen päänsäryn jälkeen niin hyvin, että nuppi on vihdoin nollattu. Minulla ei usein ole päänsärkyä, mutta sitten kun sellainen iskee, hampaat kalisee sen viikon.

Hahhaa onko tämä jo luettavissa merkiksi kenkäjumalilta :D Avasin Brandoksen etusivun (siis ihan vaan viattomasti krhm...) ja eteen lävähti seuraavaa:

Niin että siinä ne Vagabondin violetit Verat taas olisivat kiusaamassa heikkoa... kertokaas minulle jos olette sovittaneet jalkaan tuota samaa mallia, että onko se reilua vai naftia kokoa? Olen joka toisessa Vagabondin kenkämallissa 39 ja joka toisessa 40!

Syksyn uutuuksia on kertakaikkiaan masentavaa selata. Mustaa, mustaa, mustaa! Tylsää, tylsää ja vielä tylsempää. Eikö nyt herranen aika pimentyvään Suomeen kaivattaisi nimenomaan sitä väriä eikä pohjamutiin vetävää mustaa aukkoa?! Nyt puhutaan siis kengistä.

Olen kasvavan epätoivon vallassa pitänyt silmällä eri merkkien musta kenkä mustan kengän perään -mallistoja kunnes vihdoin löytyi valoa viemäriputkesta. Voiko näin upean violetteja kenkiä edes olla mmmm....

Oi Vagabondin Verat, tiedän vuoksenne en vaipunut kenkämasennukseen. Tamperelaiset, onko näköhavaintoja?