Tässä taas tyypillinen tarina eli kirjoittelen jostain asiasta x postauksen ja innostun siitä itse. Oli noiden Olivia Rougen mekkojen jälkeen pakko käydä möyhäämässä kesähameiden joukosta Monalta synttärilahjaksi saamani sydänhamonen.

Työpukeutumiseni on kyllä suhteellisen skitsoa, yhtenä päivä olen kunnon neitihelmoilla, seuraavana rönttäfarkuilla ja teepparilla, ja joskus liihottelen käytävillä mustissa taiteilijakaavuissa. Luojan kiitos en ole asiakkaiden kanssa tekemisissä, joten se on se ja sama vaikka ylläni olisi jätesäkki. Jää tilaa sille rakastamalleni fiilispukeutumiselle. Tekisin aivan varmasti hidasta kuolemaa paikassa, missä pukeutuminen olisi tiukasti säädeltyä esimerkiksi työunivormulla.

Pertti Palmrothin täydelliset lakerikengät pelastin talvella liikkeen loppuunmyynnistä mega-aleista. Ihana myyjätyttö tosin joutui tilaamaan ne minulle Helsingin liikkeestä, koska Tampereella ei ollut kyseistä mallia saatavilla. Alkoi jo vähän jännittää Palmrothin konkurssiuutisointien kanssa, että onnistunko nappaamaan mustaa mallia lainkaan. But I did it!!!

Vähän sai vielä kaduilla väistellä lumisia kohtia, mutta jännitystä työmatkaan ;)

Tuujokevätuujo! Ihanat kenkäni haluavat ulos!

Kohta se sitten alkaa, viimeinen työpäivä ennen lomaa. Olo on jokseenkin epätodellinen. Epätodellista oli myös herätä viiden jälkeen noutamaan Saku rautatieasemalta, oli aika hiljaista kaupungissa. Päivän nasu eli Vero Modan aleista bongattu näpsäkkä raitamekko sai parikseen Pertit punaisilla nauhoilla.

Mihin sitä leopardi pilkuistaan pääsisi, kyllä nuo kauniit kenkäni ovat ihanimmat punaisilla nauhoilla. Olen nyt pehmittänyt kengät kävelyyn siinä määrin, että uskallan ottaa nämä Lontooseen maanantaina mukaan. Kerrankin oikeasti kauniit matalat kengät, voisin melkein kehrätä noille hurrr-rrr-rr... ;)

Ilmastoidut kengät eli viime kesän Vagabondit saivat kunnian olla vaihdokkaina Perteilleni tänään päivällä. Nahkakenkien pitää antaa hengähtää välillä. Oli punainen fiilinki.

Silkki, tuo ihana materiaali. Hilfiger Denimin silkkimekko on mahtava kapistus pellavavaatteiden rinnalla näillä helteillä. Lisäksi sen voi heittää (näköjään, vahingossa testattu) huoletta pesukoneeseen eli helppo huoltaakin vielä.

Mustapunainen asu vaihtui töiden jälkeen valkoiseen, kun otettiin Heidin kanssa nokka kohti Laukontoria. Laiturilla käytiin mielenkiintoinen keskustelu, kun minä luulin että tänään on keskiviikko ja myös Heidi oli päivistä sekaisin, äitityslomalla ei paljon päivät kiinnosta. Jouduttiin tarkistamaan kännykästä oikea päivä! Olen todellakin heittänyt jo lomamoodille vaikka vielä olisi 2 vkoa töitä jäljellä.

Sain sitten tänään hankittua toisenkin kengännauhan :D ei vitsi kyllä hävettää vieläkin tuo oikosulku. Kaikenlaista.

Koru on syntymäpäivälahja ystävältä ja siinä alla kesäiset kynnet by Lumene. Taidan jatkaa Muukalaisen lukemista ja heittää sohvalle selälleni. Ah tätä joutenoloa kun ei ole pakko hötkyillä mihinkään.

Miira hoputti minua hakemaan Putiikista liikkeen oman M&M -malliston pellavavaatteen ja onneksi sain eilen aikaiseksi, oli nimittäin viimeinen kokoani rekillä tätä mallia ja väriä. Mietin pitkään ylisuloisen vaaleanpunaisen ja tämän luonnollisen beigen välillä, mutta totesin että kaikki värikkäät kenkäni ja laukkuni pukevat beigeä paremmin.

Mekko - M&M Design (saatu)

Kengät - Pertti Palmroth

Laukku - Minna Parikka Maxine

Mietin hetken aamulla onko röyhelökaulus liian juhlava arkeen, mutta höpönpöpön ole ennenkään erotellut juhla- ja arkivaatteita. Hyvin meni töissä ja kaupungilla. Eipä olisi voinut enää vilpoisempaa mekkoa tälle helteelle pukea :)

Ja ennenkuin teillä tulee korvista ulos tämä kenkähöpötykseni, niin vilautan vielä viimeisintä neroleimaustani. Kävin Kauppahallissa ostamassa punaista satiininauhaa kenkiini ja löysin lisäksi ihanaa mintunvihreää nauhaa. Tosin ilmeisesti sain lounaalla jonkun hellehalvauksen, kun fiksuna tyttönä ostin YHDEN nauhan kumpaakin väriä. Niina hei, sinulla on kaksi jalkaa joissa molemmissa on kenkä, tekee yhteensä kaksi kenkää. Luoja. Että eikun huomenna sitten hakemaan nauhoille parit. Blondin voi värjätä piiloon, mutta tekoäly on tekoäly :D

Ensimmäinen päivä takana uusilla Palmrotheilla, eikä rakon rakkoa. Erittäin lupaavaa. Olen vain hieman vauhkona valkoisen värin kanssa, minun tuurillani mustekynä räjähtää kenkien päällä tai muuta yhtä todennäköistä. Siinä ei paljon suoja-aineet enää auta. Tässä on syy, miksi minun ei kannata ostaa mitään kallista, saan harmaita hiuksia pohtiessani kuinka monella eri tapaa voi tuhota asian :D

Päivän virallinen huokaus. Tuuli. Joudunko lopultakin hankkimaan ne vihoviimeiset kapistukset eli pyöräilyhousut?! Nainen ahdingossa.

Kengät pääsivät ulos punasävyisen ruutumekon kanssa (vanha, eBay) ja kyllä, ne ovat ihanat mekon parina. Sellainen Niina hyväksyy -leima tähän näin *stamp*.

Miettikää noihin punaisia nauhoja, aiai! Herkut!

Ps. tämä on se päivä, kun olen virallisesti kateellinen kaikille jotka asuvat maalla ja kenellä on takapiha, omenapuita ja viltti siellä niin kivasti levitettynä. Tukehtukaa onneenne :D