Kun kysyin teiltä matkavinkkejä Milanoon, lähes yksimielisesti kaikki olivat sitä mieltä että suosituin turistinähtävyys Duomo di Milano on ihan oikeasti näkemisen arvoinen paikka. Goottilaistyylin ihailijana yhdyn tähän samaan kuoroon, vanha katedraali veti kertakaikkiaan sanattomaksi.

Kävimme myös sisätiloissa ja saimme ihailla jättimäistä keskilaivaa sekä upeita taideteoksia. Kameran käyttö salamalla oli kielletty ja en ole itseasiassa ihan varma että oliko kamerat kokonaan kielletty, mutta kuitenkin yhdeksän henkilöä kymmenestä räiskäytteli menemään ihan vapaasti ilman vartijoiden puuttumista. Näin ollen uskaltauduin nappaamaan ilman salamaa muutaman muistokuvan kirkkokaunottaresta.

Jos ihmettelette paksuja leggareita kesäkuumalla, niin siihen on ihan pätevä syy. Katedraaliin ei ollut menemistä pikkupikkuhepeneissä vaan olkapäät ja polvet tulee olla peitettynä. Tosin ikävän moni turisti ei kunnioittanut tätä sääntöä vaikka valvojat hyvin selkeästi ilmaisivat että asu ei ole sovelias. Kai sen nyt järkikin sanoo että bikiniyläosalla ja minishortseilla ei mennä kirkkoon, oli miten lämmintä tahansa.

Katedraalin katolla taas ei ollut pukeutumissääntöjä, joten neuletakin sai laittaa laukkuun. Suosittelen ehdottomasti maksamaan pääsymaksun yläilmoihin, näköala Milanon kattojen yli on huikea. Reippaat kävelevät portaita ja maksavat 6 euroa, laiskat (eli me :D) maksavat 10 euroa ja käyttävät hissiä. Katolla voi kierrellä upeiden kaarien alla ihan niin kauan kuin haluaa ja pitää välillä juomataukoa erilaisilla tasanteilla.

Katedraalia lukuunottamatta Milanosta jäi meille hieman vaisu kuva. Tämä toki voi johtua siitäkin, että emme vain osanneet oikeille paikoille ja aikaa oli verrattain vähän noin isoon kaupunkiin. Luulenkin, että ensi kerralla Italiaan eksyessä suunta on Firenzen, Rooman ja Venetsian suuntaan. Minulla on jostain syystä pakkomielle nähdä Venetsia, oli se sitten kuinka kallis, haiseva ja ruuhkainen tahansa. Edes päiväretken verran.

Olin kieltämättä hieman yllättynyt, että Milano ei ollutkaan kenkähullun taivas. Tai sitten emme vain todella osanneet oikeille paikoille. Kaikki kenkäkaupat olivat joko hiuksia nostattavan kalliita (parin kuukauden vuokra -luokkaa) tai sitten muovista, halpaa blingiä. Missä kaikki siitä väliltä? Jos teillä on jotain sisäpiirin tietoa kenkäapajista, vihjatkaa ihmeessä että osaan paikalle ensi kerralla.

Vaikka toisaalta ihan hyvä että kengät eivät houkutelleet reppumatkaajaa, niitä olisi voinut olla vähän hankalaa raahata mukana. Mutta sitten asiaan eli tattadaa, ainoa kenkäostokseni koko reissulta:

Ihanan korkeat nilkkurit syksyksi, kotoisasti Zarasta. Mega-alennuksella. Kieltämättä nauratti, että piti matkustaa Etelä-Eurooppaan asti iskeäkseen silmänsä ketjuliikkeen kenkiin, mutta minkäs teet kun ne yksinkertaisesti olivat reissun upeimmat klopottimet. Onneksi Italiassa osattiin laittaa kaikki tuotteet reippaisiin alennuksiin, lähes joka paikassa oli -70% laput.

Tunnen jo luissani syksyn viileyden, tummat pillifarkut ja leopardikorot!

Jos matkaatte Ryanairilla Bergamon kentälle, ottakaa meno- tai paluumatkalla yksi yö itse Bergamosta. Kovin moni tuntuu suhauttavan suoraan Milanoon ja missaavan suloisen Bergamon. Lentokentältä on noin vartin bussimatka (2e, lähtee lentokentältä suoraan pääovien läheltä ja lippu ostetaan kojusta lentokentän aulasta) kaupunkiin ja voin lämpimästi suositella pientä Bed & Breakfast paikkaa nimeltä Al Principato di Pignolo. B&B sijaitsee vanhan kaupunkin kupeessa, kävelymatkaa on juna-asemalta noin 20 minuuttia. Kunnon reppureissaajat eivät käytä takseja näköjään, vaan saavat ekana iltana hartiat jumiin rinkan kanssa :D Bussillakin (A1) olisi päässyt, mutta sitä emme vielä ekana päivänä tienneet.

Bergamon keskusta on ylipäänsä näppärän kokoinen, joten melkein mikä vaan hotelli / hostelli on hyvällä paikalla, jos se on vanhan kaupungin liepeillä. Me selasimme majoitusvaihtoehdot Booking.com -sivulta. Aikuinen jaksaa helposti kävellen liikkua läpi keskustan ja vanhan kaupungin, mutta 1 euron maksavilla paikallisbusseillakin on kätevää matkustaa. Bussiliput ostetaan yleisesti tupakkakaupoista ja ne pitää aina leimata bussiin noustessa, laite on heti ovella.

Me olimme ihanan italialaisrouvan vieraina yhden yön verran mennen tullen, ja hymy jäi huulille. Rouvan englanti ei ollut huikeaa, mutta elehtimällä ja nauramalla selvisimme kielimuurista hienosti. Eka yö (65e) vietettiin neljän hengen huoneessa ja toinen yö (70e) viehättävässä pienessä vinttikammarissa. Aamulla saimme vastapaistettuja munia, itse leivottua kakkua ja kahvia tuoreeltaan mutteripannusta. Ei voinut turisti valittaa etteikö olisi kohdeltu hyvin.

Ensimmäisenä iltana lähdimme koluamaan korkealla sijaitsevaa vanhaa kaupunkia. Hissillä eli Funicolarella pääsee ylös, mutta myös kävellen homma hoituu. Pieniä kujia, jäätelökioskeja ja huikeita näköaloja. Kartta käteen ja menoksi -idea toimi hienosti, paikka eli ole suuren suuri. Me saimme B&B:n rouvalta turistikartan, johon oli merkattu tärkeät paikat ja historialliset rakennukset, mutta silmäniloa paikka olisi tarjonnut ilman varsinaista informaatiotakin. Eli historiasta kiinnostuneille turistikartta nätisti kätöseen ja sitten sukeltamaan keskelle vanhaa maailmaa.

Italialaista jäätelöä, helllllouuuu lover! Minähän inhoan mansikkajätskiä Suomessa, mutta nyt vaaleanpunainen herkku saikin yllättäen ihan uuden merkityksen. Poissa on se kammottava haalea penisiliininmakuinen "mansikka" ja tilalla raikas, kirpeä ja mansikanmakuinen mansikka. Huomasin huulieni muodostavan jätskitiskillä melkein joka kerta sanan fragola. Ja korostan, että en i k i n ä syö mansikkajäätelöä täällä, hyi. Montakohan litraa jätskiä meillä mahtoi mennä viikon aikana!

Bergamossa melkein jokainen rakennus keskustassa näyttää pieneltä palatsilta, joten rakennusfriikeille riittää nähtävää. Kävelykatu taas on täynnä vaateliikkeitä shoppausintoisille ja älkää missään nimessä missatko ihanaa meikki-intoilijan taivasta, Kikoa. Kikolla on omia meikkiliikkeitä ilmeisesti ympäri Italiaa, ja hinnat eivät päätä huimaa. Tyylistä tulee mieleen mieleen Make-up Store, mutta puolet halvemmilla hinnoilla. Etenkin sateenkaaren väreissä hehkuvat rajausvärit ja kynsilakat olivat suomitytöille herkkua.

Illan voi viettää vaikkapa ulkona syöden, useiden ravintoloiden pöydät levittäytyvät kirjaimellisesti kadulle. Varsinaiset ravintolat aukeavat vasta seitsemän jälkeen, mutta sitä ennen voi nauttia kilokaupalla jäätelöä tai herkutella kahviloissa panineja.

Jos teillä on bergamovinkkejä, olkaatte hyvät ja jakakaa ne kommenttiboxissa :)

Tai no, oikeasti olimme aika kiltisti reissussa shoppausten suhteen, koska kenkiä täynnä olevan rinkan kantaminen olisi aika hanurista. Muuten rinkka oli ihanteellinen tuolle reissulle, kun kuljimme paikasta toiseen junilla. Italian juna-asemat tsiljoonine portaineen ja viiden minuutin vaihtoaikoineen eivät todellakaan suosi matkalaukkuja.

Sipsiryöstäjien lisäksi meillä on kotiintuliaisina monta jännittävää tarinaa junamatkustamisesta. Tässä viimeiseltä pätkältä matkalta väsynyt reppureissaaja, joka koki pian kuvan ottamisen jälkeen melkoisen  junayllätyksen.

Jos olen tuossa vähän blaah ja väsyttää (istumapaikat olivat loppuunmyyty) niin voitte kuvitella ilmeeni kun eräs papparainen kylmänviileästi avasi vetoketjunsa ja mennä lorotti tuohon viereen lattialle kun vessa oli varattuna. En mene usein sanattomaksi, mutta se kyllä veti moottoriturvankin hiljaiseksi :D nauran tälläkin hetkellä ihan hysteerisesti tilanteen absurdiutta, olin aluksi ihan varma että kyseessä oli piilokamera joka kuvaa ilmeitämme!

Mutta ennen kuin aiheutan junatarinoillani jollekin teistä ikuisen pelon Italian junailua kohtaan, mainittakoon että se on oikeasti erittäin pätevä matkustusmuoto. Junat ovat ajallaan ja hinnat ovat edullisia. Joskus vaan saattaa osua hieman jännittäviä tyyppejä matkanvarrelle.

Lieneekö tarvetta sanoa mikä masennuskohtaus täällä on meneillään.... huomenna takaisin töihin nouuuuuuuu!! Vaikka salaisesti tavallaan odotankin jo arjen alkamista, tämä lomailu alkaa käydä voimille ;)

Meillä on alkanut reissun aivot narikkaan -osuus, eli tutuksi on tullut hurmaava pieni kylä meren rannalla ja hotelli korkealla rinteessä uima-altaineen. En ole ikinä ollut näin kauniissa maisemissa kuin nyt, jylhät vuoret laskevat välkehtivään mereen ja värikkäät rakennukset ovat helminauhassa rinteillä. Parvekkeeltamme näkyy koko Genova!

Hotelliimme kuljetaan vuoristohissillä! Ei välttämättä korkeanpaikankammoisille ;)

Arenzanon valitsimme pitkälti metodilla silmät kiinni ja tökkää karttaa, eikä todellakaan voi valittaa huonosta tuurista. Täällä on ihanaa. Reissu on muutenkin mennyt ihan hämmentävän putkeen, meillä on ollut ihan jättimäisiä hotellihuoneita vaikka valitsimme Milanostakin budjettihotellin ja olemme osuneet oikeisiin juniin kerrasta. Ainoa buu-juttu oli, kun joku ihme narkkarihiippari söi meidän sipsit junassa :D